MAO:31/​21

Instanssin nimiMAO
Diaarinumero2020/378
Ratkaisun päivämäärä3.2.2021
Tuomion numero31
Laki, lainkohtaTavaramerkkilaki 11 §, 12 §
Tavaramerkin nimiGubbe
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)Gubbe Sydänystävä Oy
Osapuolet, vastaaja(t)Patentti- ja rekisterihallitus

Asia koski tavaramerkin erottamiskyvyn arviointia. Gubbe Sydänystävä Oy oli vaatinut, että MAO kumoaa valituksenalaisen PRH:n päätöksen 19.8.2020. PRH:n mukaan valituksessa ei ollut esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen päätöksen muuttamiselle.

Asiassa oli MAO:ssa kysymys ensinnäkin siitä, onko haettu merkki Gubbe katsottava sellaisenaan erottamiskykyiseksi palveluille ”Vanhusten ajanvietepalvelut” luokassa 41, ”Kotihoitopalvelut” luokassa 44 ja ”Ystäväpalvelut” luokassa 45. Tämän jälkeen asiassa oli tarvittaessa arvioitava, onko haettu merkki tullut käytössä erottamiskykyiseksi kohderyhmänsä keskuudessa tavaramerkin hakijan palveluiden merkkinä.

Koskien haetun merkin erottamiskykyä sellaisenaan MAO totesi, että merkin kuvailevuutta on arvioitava ottaen toisaalta huomioon ne tavarat tai palvelut, joita varten merkki halutaan rekisteröidä, ja toisaalta se, miten kohdeyleisö ymmärtää merkin. Merkin kuvailevuus edellyttää vakiintuneen oikeuskäytännön nojalla, että merkin ja niiden tavaroiden tai palvelujen välillä, joita varten rekisteröintiä haetaan, on olemassa riittävän suora ja konkreettinen yhteys, jotta kohdeyleisö voi heti ja asiaa tarkemmin pohtimatta havaita, että merkillä kuvaillaan näitä tavaroita ja palveluja tai niiden tiettyä ominaisuutta.

MAO totesi, että nyt kyseessä olevien luokkien 41, 44 ja 45 palveluiden merkityksellisen kohdeyleisön muodostaa suuri yleisö, joka koostuu tavanomaisen valistuneista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista. Rekisteröitäväksi haetun merkin Gubbe merkityksen pohjalta oli siten arvioitava, onko tällaisen yleisön näkökulmasta katsottava haetun merkin ja sen kattamien palveluiden välillä olevan riittävän suora ja konkreettinen yhteys.

MAO katsoi, että keskivertokuluttaja ymmärtää sanan ”gubbe” esillä olevien palveluiden yhteydessä käytettynä suoraan viittaavan palveluiden asiakaskuntaan eli kohderyhmään tai palveluiden käyttötarkoitukseen. Se, että kyseessä olevia palveluja ei valittajayhtiön esittämän mukaan ole rajoitettu vain miespuolisille henkilöille, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin, koska osa asiakaskunnasta on tai voi olla iäkkäämpiä mieshenkilöitä. Myöskään sillä, että sanalla ”gubbe” on valittajayhtiön toiminnassa tarkoitettu viitata asiakaskunnan sijaan palveluja tuottaviin nuoriin henkilöihin, ei ole asian arvioinnissa merkitystä. MAO katsoi, ettei haettu merkki Gubbe ollut sellaisenaan erottamiskykyinen sen kattamille palveluille luokissa 41, 44 ja 45.

Asiassa oli vielä arvioitava, onko haettu merkki Gubbe tullut käytössä erottamiskykyiseksi kohderyhmänsä keskuudessa merkin hakijan palvelujen merkkinä rekisteröintihakemuksen tekemishetkellä 11.5.2020. MAO huomioi, että myös tavaramerkin käyttöön perustuvaa erottamiskykyä on arvioitava yhtäältä suhteessa niihin tavaroihin tai palveluihin, joita varten merkin rekisteröintiä haetaan, ja toisaalta ottamalla huomioon se, miten kohdeyleisö ymmärtää merkin.

Valittaja oli esittänyt käyttönäyttönä kuvakaappauksen tilasto-otteesta, yhteenvedon Facebook-markkinoinnistaan, kuvia yhtiöstä tehdyistä lehtiartikkeleista ja niitä koskevista reagointimääristä Instagramissa sekä kuvakaappauksia yhtiön ja yhtiön toimitusjohtajan sosiaalisen median tileistä. Valittaja oli myös esittänyt, että vuonna 2018 perustetusta yhtiöstä on kahden vuoden aikana julkaistu yli 30 lehtiartikkelia. Yhtiön digitaalinen markkinointi oli valittajan mukaan tavoittanut yhteensä noin 660 000 ihmistä ja aiheuttanut lähes seitsemän miljoonaa mainosnäyttöä, minkä lisäksi sillä oli sosiaalisessa mediassa yli 10 000 seuraajaa. Valittaja oli lisäksi esittänyt sen tunnettuutta parantaneen hankkeen, jossa lähes 50 isoa yritystä oli viestittänyt yhtiöstä työntekijöilleen kerran kuukaudessa. Vielä valittaja oli esittänyt olevansa jalkautumassa kuntasektorille siten, että ensimmäinen kuntapilotti oli alkanut syksyllä 2020.

MAO katsoi, ettei valittaja ollut esittänyt asiassa riittävää näyttöä, joka osoittaisi, että haettua merkkiä Gubbe olisi käytetty tavaramerkkinä niin kauan ja laajalti, että se olisi valittajan palveluiden merkkinä tullut käytössä erottamiskykyiseksi kohderyhmänsä keskuudessa ennen merkin hakemispäivää 11.5.2020. MAO hylkäsi valituksen.

(JT)

Alempi oikeusaste

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 19.8.2020

Asiasanaterottamiskyky, tavaramerkit, vakiinnuttaminen
Huomautukset

Ratkaisu on luettavissa täältä.