Päättyneet hankkeet

Datatalous ja tietokantaoikeus – selvitys 2022-2023

Tässä OKM:n rahoittamassa selvityksessä tarkastellaan tekijänoikeuslain 49 §:n mukaista luettelon ja tietokannan valmistajan erityissuojaa suhteessa datataloudelle keskeisiin datan saatavuuteen ja datan uudelleenkäyttöön. Selvityksen keskeisenä tavoitteena on kartoittaa ja jäsennellä luettelon ja tietokannan valmistajan suojaa muuttuneessa sääntelyympäristössä, erityisesti huomioiden EUTI:n viimeaikainen oikeuskäytäntö sekä valmisteilla oleva EU:n ehdotus datasäädöksestä.

Selvityksen ensimmäinen osa taustoittaa relevantteja käsitteitä ja datatalouden ilmiöitä
ja käy läpi erityisesti Suomen datatalouden tilasta tehtyjä selvityksiä. Selvityksen toisessa osassa jäsennellään ja arvioidaan tekijänoikeuslain 49 §:n luettelon ja tietokannan valmistajan erityissuojaa. Tarkoitus on toisaalta koota ja päivittää näitä koskevia tulkintoja ajan tasalle ja toisaalta arvioida niitä sekä datasäädösehdotuksen että vuonna 2023 voimaan tulleen tekijänoikeuslain uudistuksen valossa. Lopuksi selvityksessä esitetään kolme toimenpidesuositusta kotimaisen tekijänoikeuslain mukaisen tietokantaoikeuden parantamiseksi datatalouden edellytysten mukaisesti sekä aineettomien oikeuksien osaamisen kehittämiseksi. Lisätietoja: https://ipruc.fi/datatalous-ja-tietokantaoikeus-selvitys/

Selvityksen on tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella Samuli Melart (IPRUC) ja työssä on avustanut Peppina Iivonen (IPRUC). Selvityksen tekemistä on ohjannut Tuomas Mylly (IPRUC).

DATATALOUS JA TIETOKANTAOIKEUS

 

Ulkomaisten investointien vaikutus kriittiseen aineettomaan omaisuuteen (2022-2023)

Hankkeessa muodostettiin tilannekuva ulkomaisten investointien vaikutuksista strategiseen ja kriittiseen aineettomaan omaisuuteen. Hankkeen tulokset auttavat hahmottamaan, miten strateginen/kriittinen aineeton pääoma voidaan määritellä, mikä vaikutus ulkomaisilla investoinneilla on ja kuinka nykyisillä tai tulevilla politiikkatoimilla voidaan ehkäistä epätoivottavia tulemia aineettoman omaisuuden siirtyessä ulkomaiseen omistukseen.

IPR University Center toteutti hankkeen yhdessä Etlan kanssa.
Hanketta rahoitti Valtioneuvoston kanslia (TEAS-rahoitus).

 

Luovien alojen ansaintalogiikan murros – selvitys 2022

Digitalisoituminen vaikuttaa luovilla aloilla uusien teosten tekemiseen sekä työn tulosten julkistamiseen, levittämiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Pandemian ajan rajoitukset ovat kiihdyttäneet näitä muutoksia ja johtaneet myös uusien toimintatapojen syntyyn. 

Tarkoituksena oli selvittää, kuinka merkittävinä nämä muutokset luovilla aloilla koetaan, erityisesti tekijöiden tulovirtojen kannalta ja tekijänoikeuden haltijoiden näkökulmista. Nähdäänkö digitalisoituminen positiivisena kehityksenä ja missä määrin pandemian aikaiset uudet toimintatavat voivat jäädä pysyvämpään käyttöön?

Selvityksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa pandemian tuomista muutoksista, digitalisaatiosta ja niihin liittyvistä tekijänoikeuskysymyksistä taiteilijoille, esiintyjille ja luovien alojen työntekijöille. Samalla selvitettiin taiteilijoiden omien kokemusten lisäksi myös yleisiä näkemyksiä digitalisoitumisesta ja pandemian ajan toiminnan ja tulovirtojen muutoksista. Lisätietoja: https://ipruc.fi/luovien-alojen-ansaintalogiikan-murros-selvitys/

Hanketta rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö ja selvitys toteutettiin vuoden 2022 aikana. Selvityksen laati OTT, tutkija Tuomas Mattila, Helsingin yliopistosta. 

Luovien alojen ansaintalogiikan murros -selvitys

 

Metadata ja tekijänoikeuslaki -selvitys 2021

Tässä IPR University Centerin tuottamassa ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa selvityksessä tarkasteltiin tekijänoikeudellista metadataa koskevaa sääntelyä ja käytäntöjä EU:n tekijänoikeuksia koskevan DSM-direktiivin 17 artiklan määritelmän mukaisten suurten verkkosisällönjakopalvelun tarjoajien sisällönhallinnan kontekstissa. Selvitys painottui metadatan tarkastelussa erityisesti videosisällönjakopalveluihin, jotka säilyttävät merkittävissä määrin tekijänoikeudella suojattua sisältöä ja joiden sisältö perustuu lähes kokonaan palvelun käyttäjien tekemiin latauksiin. Erityisesti suuret videosisällönjakopalvelut käyttävät metadataa osana kehittyneitä sisällönhallintajärjestelmiänsä sisällön kuvailuun ja hallinnointiin, mukaan lukien tekijänoikeudellinen oikeuksien hallinnointi. Lisätietoja: https://ipruc.fi/metadata-ja-tekijanoikeuslaki-selvitys/

Selvityksen ovat toteuttaneet Samuli Melart, tutkija, Turun yliopisto, Tuomas Mylly, professori, Turun yliopisto, johtaja IPR University Center, Jukka Tarkela ja Henri Linnankoski, IPR University Centerin harjoittelijat vuodelta 2021. 

Metadata ja tekijänoikeuslaki

 

Alustatalous ja tekijänoikeus -selvitystyö 2020 – 2022

Hanke toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston kanssa.

Alustoihin perustuvasta liiketoiminnasta voi muodostua myös Suomessa merkittävä kilpailutekijä niin tietopohjaisten palvelujen, teknologiaintensiivisten yritysten kuin perinteisten toimialojen uudistumisessa. Tekijänoikeuslainsäädäntöä ja alustatalouden kehityksen vaikutuksia tulisi tutkia ja analysoida huolella nyt, kun järjestelmä on vasta rakentumassa Suomeen. Tavoitteena oli saada vastauksia kysymyksiin keskeisistä asioista dataan, luovaan työhön, alustojen ja alustaekosysteemien pelisääntöjen ja toisaalta alustana toimivan erilaisten ohjelmistojen tekijänoikeuskysymyksiin. Hanke toteutettiin selvitystyönä.

Hankkeen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.

 

Teokset, tekijät ja oikeudenhaltijat – Metadata ja valokuvat 2020

IPR University Centerin selvityksestä käy ilmi, miten ja missä määrin digitaalisessa muodossa oleviin valokuviin laitetaan metadataan tekijänoikeustietoja ja löytyykö internetistä olevista valokuvista metadataa. Selvityksessä kerrotaan, mitä metadata on ja miten sen käyttö linkittyy tekijänoikeuksiin. Siinä tarkastellaan aihetta koskevaa lainsäädäntöä EU:ssa ja Suomessa sekä asiaa koskevia tuomioistuimien ratkaisuja. Erityisen mielenkiinnon kohteena on se, miten alalla toimivat yritykset ja valokuvaajat itse käyttävät metadataa. Selvitystä varten tehtiin ammattivalokuvaajille suunnattu kysely ja haastateltiin lukuisia alan asiantuntijoita. Lisätietoja: https://ipruc.fi/teokset-tekijat-ja-oikeudenhaltijat-parhaiden-kaytantojen-muodostaminen-tiedon-merkitsemiselle-teoksia-julkaistaessa/

METADATA JA VALOKUVAT Selvitys digitaalisessa muodossa olevien valokuvien tekijänoikeusmetadatan käytöstä

Selvityksen toteutti Ninni Hamberg & IPR University Center ja rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö.

 

Future Regulation of Industrial Internet – FRII 2016-2019

FRII was focusing on the legal and business questions of the future Industrial Internet applications. The project aimed at shedding light over the key legal questions at the center of the Industrial Internet development in order to propose workable business solutions to navigate the challenges while boosting business opportunities.

The central legal areas were intellectual property rights (IPR), data protection, and competition law. Overall, the results stemming from this project will be of relevance for several stakeholders, spanning from companies operating in the field, the legal practitioners, the legislator and the policymakers, as well as to the academic community. More information: https://ipruc.fi/future-regulation-of-industrial-internet-frii/

The project was funded by Tekes, universities and business partners. The project started on October 2016 and it ended on March 2019.

Research partners: IPR University Center/Hanken, University of Lapland and Aalto University

Business partners:  Wärtsilä, Cargotec, Kone, Lexia Attorneys, Roschier Attorneys Ltd., Bird & Bird Attorneys Ltd and Seppo Laine Patent Agency

 

IPR in New Value Creation 2014-2016

IPR in New Value Creation oli Tekesin rahoittama tutkimusprojekti, jossa tutkittiin uuden sukupolven arvonmuodostusta sekä aineettoman pääoman arvoa. Projekti oli monitieteinen, Aalto-yliopiston, Turun yliopiston sekä Helsingin yliopiston yhteistyöhanke.  Tutkimukseen osallistuvat tutkijat olivat liiketaloustieteen, oikeustieteen sekä tulevaisuudentutkimuksen osaajia. Tutkimuksessa etsittiin keinoja etenkin aineettomien oikeuksien, kuten patenttien ja tekijänoikeuksien, arvon määrittämiseen. Projekti alkoi loppuvuonna 2014 ja päättyi vuoden 2016 lopussa.

IPR in New Value Creation –tutkimusprojekti onnistui varsin hyvin. Tutkimustyö tuotti paljon tuloksia, joita on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä. Tulokset koskivat mm. patenttien arvonmääritystä ja yhtenäispatenttijärjestelmää, oikeuksia dataan ja informaatioon, tekijänoikeusjärjestelmää ja lähioikeuksia, perusoikeus- ja EU-oikeusnäkökulmia aineettomiin oikeuksiin sekä uusien teknologioiden, kuten 3D-tulostuksen ja esineiden internetin (IoT) vaikutuksia aineettomiin oikeuksiin.

Projekti lisäsi kansainvälistä yhteistyötämme. Erityisesti vierailu Kaliforniaan ja yhteinen työpaja, jonka professori Merges isännöi Berkeleyssä, rakensi pohjaa tulevallekin yhteistyölle. Tulevaisuustyöpajat tuottivat aineistoa tutkimustyöllemme, mutta ne myös lisäsivät osallistuvien yritysten ja organisaatioiden ymmärrystä projektin aihepiiristä ja lisäsivät arvokkaalla tavalla yhteistyötä yliopistojen ja muiden osallistujien välille.

IPR in New Value Creation -projektin loppuraportti

Projektin tulokset on laajemmin kuvattu loppuraportissa sekä tieteellisissä artikkeleissa, joihin loppuraportissa viitataan.

 

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kansallinen toimeenpano 2016-2017

Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (General Data Protetction Regulation, GDPR) kansallista toimeenpanoa selvittäneessä hankkeessa IPR University Centerin, Helsingin yliopiston, Lapin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijat kävivät läpi noin 720 säädöstä ja arvioivat ovatko ne sopusoinnussa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa. Henkilötietolakia ei arvioitu.

Arvioinnin lopputuloksena voidaan todeta, että Suomen lainsäädäntö on valmiiksi varsin hyvin tietosuoja-asetuksen mukainen. Vaikein alue on arkaluonteisten tietojen käsittelyn perusteiden kansallinen liikkumavara yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa. On vaikea sanoa, minkä tietosuoja-asetuksen 9 artiklan kohdan alle jokin kansallinen säännöksemme menee. Erityisen hankalasti tulkittava on ’yleinen etu’ Art. 9(2)(g). Joistain yksittäisistä säädöksistä löytyi tietosuoja-asetuksen näkökulmasta korjausta vaativia säännöksiä. Niistä on syytä nostaa esiin erityisesti vaalilain 24 § ja työsuojeluhenkilörekisterilain 2 § sekä biopankkilaki.

Raportissa, joka julkaistiin Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa 2017,  käytiin läpi kaikki arvioidut säädökset ja esitettiin niitä koskevat huomiot.

Tästä läpikäynnistä jäi pois 57 verotukseen ja budjettiin liittyvää säädöstä. IPR University Center arvioi ne erikseen valtiovarainministeriön toimeksiannosta.  Tämän arvioinnin tulokset olivat hyvin samansuuntaiset kuin edellisen suuremmankin läpikäynnin tulokset ja ne on esitetty tässä raportissa:

 
 

INNOCENT-tutkijakoulu 2007 – 2011

Innovation Incentives and the Regulatory Infrastructure (INNOCENT) oli immateriaalioikeuden kansainvälinen ja valtakunnallinen tutkijakoulu. Tutkijakoululle myönnettiin vuosille 2007-2011 viisi tutkijaopiskelijapaikkaa.

INNOCENT aloitti syksyllä 2007 yhteistyön saksalaisen, Bayreuthin yliopistossa toimivan ”Intellectual Property and the Public Domain” -tutkijakoulun kanssa.

Lue lisää yhteistyöprojektista:
Joint research training initiative

 

Lisää tietoa projekteista: info(at)iprinfo.com

Share: