Sanastoa

Alkuperäisteos – original work
Alkuperäisellä teoksella tarkoitetaan tekijänoikeussuojan alkuperäistä kohdetta eli itsenäisesti luotua teosta, kuten kirjallista tai taiteellista teosta.

Bernin yleissopimus – Berne Convention
Kansainvälinen tekijänoikeutta säätelevä yleissopimus, joka on laadittu vuonna 1886. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1928.

Creative Commons (CC)
Creative Commons on yleisin vapaan käytön lisensseistä, joka kertoo kuvien avulla helposti, miten CC:llä lisensoitua teosta on lupa käyttää. CC-lisenssien lähtökohtana on, että kaikilla on oikeus tehdä teoksesta kopioita, esittää ja näyttää teos julkisesti, levittää ja välittää teosta eteenpäin sekä tehdä siitä johdannaisteoksia. CC-lisenssi on teoksen tekijän antama lupa, joka syrjäyttää sopimuslisenssien käyttörajoitukset. Teokselle annetut käyttöoikeudet on helposti löydettävissä CC-lisenssimerkinnöistä.

Ehdottomat ja suostumuksenvaraiset rekisteröintiesteet – absolute and relative grounds for refusal
Tavaramerkin ja toiminimen rekisteröinti edellyttää, että ei ole olemassa rekisteröintiestettä. Toiminimen rekisteröintiesteet ovat kaikki suostumuksenvaraisia, kun taas tavaramerkin rekisteröintiesteet jakautuvat ehdottomiin ja suostumuksenvaraisiin. Mikäli on olemassa ehdoton rekisteröintieste, rekisteröintiä ei voida hyväksyä. Merkki voidaan sen sijaan rekisteröidä suostumuksenvaraisesta rekisteröintiesteestä huolimatta, mikäli se, jonka intressissä suostumuksenvarainen este on säädetty, suostuu merkin rekisteröimiseen. Suomessa rekisteröintiviranomainen tutkii molemmat estetyypit.

Erottamiskykyinen – distinctive
Ollakseen rekisteröitävissä tavaramerkin on oltava erottamiskykyinen, eli sen avulla on pystyttävä erottamaan tietty tuote muista markkinoilla olevista tuotteista. Asianomaista tavaraa kuvaava sana ei ole erottamiskykyinen, esimerkiksi kahvia tarkoittava merkki KAHVI.

Esittävä taiteilija – performing artist
Esittävä taiteilija saa lähioikeussuojan esitykselleen, jos esityksen kohteena on teos. Esittävällä taiteilijalla on oltava alkuperäisen teoksen tekijänoikeudenhaltijan suostumus teoksen esittämiseen. Lähioikeussuojan saamisen edellytyksenä ei ole teoksen taiteellisuus. Esittäjän ei tarvitse olla koulutuksen saanut taiteilija. Esittävältä taiteilijalta on saatava lupa, jos esitystä halutaan tallentaa tai välittää yleisölle (esim. radio, tv, internet). Hänen lupansa tarvitaan myös, jos esitys jollakin tapaa kopioidaan eli esimerkiksi siirretään tallenteelta toiselle.

EUIPO – Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto
EUIPO hallinnoi EU-tavaramerkkejä ja rekisteröityjä yhteisömalleja. EUIPO tekee myös yhteistyötä kansallisten virastojen kanssa. EUIPO toimi ennen nimellä sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (SMHV), Office for Harmonization in the Internal Market (OHIM).

EU-tavaramerkki – EU trademark
EU-tavaramerkin suoja kattaa koko Euroopan unionin maat. EU-tavaramerkki voidaan rekisteröidä vain koko EU:n alueelle – jos merkin rekisteröinti jossain EU-maassa osoittautuu mahdottomaksi, EU-tavaramerkkiä ei voi rekisteröidä lainkaan. Rekisteröinneistä vastaa EUIPO.

General Public License (GPL)
General Public License on yksi yleisimmistä lisensseistä, joka antaa käyttäjälle oikeuden kopioida, muuttaa ja jakaa edelleen teosta. Ehtona on se, että teoksesta tehdyt muunnelmat lisensoidaan samalla lisenssillä, joten niitäkin voi muuttaa ja jakaa vapaasti. GPL on yleisimmin käytössä tietokoneohjelmissa, jolloin ohjelman lähdekoodi on avoin sekä käyttäjien tutkittavissa ja muokattavissa.

Harhaanjohtavuus – deceptiveness
Tavaramerkki on harhaanjohtava, jos se antaa väärän kuvan esimerkiksi tuotteen ominaisuuksista tai maantieteellisestä alkuperästä. Tavaramerkkiä ei rekisteröidä, mikäli se on harhaanjohtava, joten kyseessä on ehdoton rekisteröintieste.

Hyvitys ja korvaus – compensation and remuneration
Tekijällä on oikeus saada kohtuullinen hyvitys tekijänoikeuden loukkaajalta teoksensa käyttämisestä. Tahallisten ja tuottamuksellisten loukkausten kohdalla korvausta on suoritettava myös kaikesta muusta menetyksestä (esim. oikeudenomistajan selvityskulut). Korvattavaksi voivat tulla myös kärsimys tai muu haitta.

Immateriaalioikeudet, aineettomat oikeudet – intellectual property rights (IPR)
Immateriaalioikeudet ovat henkistä pääomaa. Niitä ei voi siis kosketella käsin (vrt. esim. konkreettisen esineen omistaminen). Ne ovat yksinoikeuksia, joilla turvataan tekijän oikeus taloudellisesti hyödyntää työnsä tuotosta. Tekijällä on oikeus kieltää sen käyttäminen muilta. Immateriaalioikeuksista on käytetty myös termiä aineettomat oikeudet, mutta tarkasti ottaen sen sisältö on laajempi (esim. henkilöstöresurssit, asiakaskontaktit ja maine). Immateriaalioikeus on oikeudenala, johon kuuluvat tekijänoikeus ja teollisoikeudet.

Isyysoikeus – right of paternity
Isyysoikeus eli tekijän oikeus tulla ilmoitetuksi teosta käytettäessä (esim. lainattaessa runoa). Tekijä on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti ja nimi siinä muodossa kuin tekijä sen haluaa ilmoitettavan (esim. nimimerkki, lyhennys, nimikirjaimet tai salanimi). Tekijä voi luopua isyysoikeudestaan vain rajoitetusti, koska kyse on moraalisesta oikeudesta.

Julkaiseminen – publishing
Teos on julkaistu, kun sen kappaleita on luvallisesti laitettu myyntiin tai muuten levitetty yleisölle.

Julkinen esittäminen – public performance
Julkista esittämistä on teoksen esittäminen tilaisuudessa, jossa teos esitetään läsnä olevalle yleisölle (esim. teatterissa tai musiikkikonsertissa). Tällä viitataan tilaisuuteen, jonka osallistujia ei ole ennakolta yksilöllisesti määrätty ja johon yleisöllä eli periaatteessa kenellä tahansa on mahdollisuus osallistua.  Vain julkinen esittäminen kuuluu tekijän yksinoikeuden piiriin, joten teoksen esittäminen lähimmässä perhe- tai ystäväporukassa ei tarvitse tekijän lupaa.

Julkinen näyttäminen – public display
Julkista näyttämista on esimerkiksi veistoksen näyttäminen taidenäyttelyssä ja sen tulee tapahtua ilman teknisiä apuvälineitä. Julkista näyttämistä käytetään erityisesti kuvataiteen teosten ja muiden visuaalisten tuotteiden taloudelliseen hyödyntämiseen.

Julkistaminen – making public
Teos on julkistettu, kun se on luvallisesti saatettu yleisön saataviin.

Jälkiperäisteos – derivative work
Jälkiperäisteos on teos, joka on luotu alkuperäisen teoksen perusteella, mutta sitä muuttamalla (esim. käännös, muunnelma tai kokoomateos). Teoksen muuttamiseen, esimerkiksi artikkelin kääntämiseen, kirjan dramatisointiin tai sävellysteoksen uudelleen sovittamiseen, tarvitaan alkuperäisen tekijän lupa. Jälkiperäisteokset jaetaan epäitsenäisiin ja vapaisiin muunnelmiin. Epäitsenäisen muunnelman tekijä saa oman tekijänoikeuden muunnelmansa tulokseen teoskynnyksen ylittyessä, mutta se ei kuitenkaan rajoita oikeuksia alkuperäiseen teokseen. Muunnelman käyttäjän tulee tällöin saada suostumus sekä alkuperäisteoksen että muunnelman tekijältä. Vapaan muunnelman tekijänoikeus kuuluu muunnelman tekijälle ja se ei ole riippuvainen alkuperäisteoksen tekijänoikeudesta, jos muunnelma on riittävän itsenäinen ja omaperäinen eli teoskynnys ylittyy. Parodioita tai satiiria on yleensä pidetty vapaina muunnelmina.

Kappaleen valmistaminen – reproduction
Kappaleen valmistaminen on arkikielellä kopiointia. Teoksen kappaleen voi valmistaa teoksesta mitä tahansa tekniikkaa käyttäen, esimerkiksi valokopioiden. Myös musiikin tai elokuvien lataaminen internetistä omalle tietokoneelle tai mp3-soittimelle on kappaleen valmistamista.

Keskivertokuluttaja –  average consumer
Tavaramerkkien sekaannusvaaraa arvioidaan keskivertokuluttajan näkökulmasta. Sekaannusvaaran kokonaisarviointi tehdään sellaisen keskivertokuluttajan näkökulmasta, jonka oletetaan olevan tavanomaisesti valistunut sekä kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen.

Kokoomateos – work of compilation
Kokoomateos on teosten tai teosten osien yhdistelmä (esim. vuoden ylioppilasaineet, audiovisuaaliset teokset tai novellikokoelma). Kokoomateoksen tekijällä on tekijänoikeus kokonaisuuteen, jossa luova panos ilmenee koottujen teosten valinnassa ja järjestyksessä.  Kokoomateokseen liittyviä piirteitä ovat seuraavat: 1) sen lopputulos on itsenäinen ja omaperäinen 2) sen luominen edellyttää lupaa alkuperäisiltä tekijänoikeuden haltijoilta 3) kokoomateos ei rajoita alkuperäisen tekijänoikeuden haltijan oikeutta.

Kopiointi – copying
Kopioimisella tarkoitetaan kappaleen valmistamista teoksesta millä tekniikalla tahansa (esim. valokopio tai digitaalisen teoksen kopiointi). Kopioiminen voi koskea koko teosta tai osaa teoksesta. Se ei edellytä valmistettavan kappaleen pysyvyyttä.

Kustannusoikeus – publishing right
Tekijän toiselle luovuttama oikeus, jossa toisella on oikeus monistaa ja julkistaa kirjallinen tai taiteellinen teos (esim. painamalla). Tekijänoikeuslain 31 §:ssä on kustannussopimusta koskevia säännöksiä, joita noudatetaan, ellei muuta ole sovittu.

Käännös – translation
Käännös tarkoittaa teoksen kääntämistä toiselle kielelle, kuin millä kielellä tekijä on alkuperäisen teoksen luonut. Käännöstä käsitellään tekijänoikeuslaissa teoksen muunnelmana, jota varten on oltava alkuperäisen teoksen tekijänoikeudenhaltijan suostumus. Kääntäjä voi saada itsenäisen tekijänoikeuden käännökseensä, koska kyseessä on jälkiperäinen teos, mutta se ei kuitenkaan rajoita oikeuksia alkuperäiseen teokseen. Käännöksen käyttäjän (esim. jos haluaa kääntää englanninkielisen kirjan ruotsiksi suomenkielisen käännöksen perusteella) tulee saada suostumus käyttöön sekä alkuperäisteoksen että kännöksen tekijältä.

Laajalti tunnettu tavaramerkki – trademark with a reputation
Laajalti tunnetun tavaramerkin suoja-ala on tavallista tavaramerkkiä suurempi. Laajalti tunnettu tavaramerkki voi saada suojaa sellaistakin myöhempää merkkiä vastaan, joka on rekisteröity erilaisille tavaroille ja palveluille. Laajalti tunnettu tavaramerkki edustaa siis poikkeusta pääsääntöön, jonka mukaan sekoitettavuus edellyttää tavaroilta tai palveluilta samankaltaisuutta.

Levittäminen – distribution
Teoksen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi, tai sitä muuten levitetään yleisön keskuuteen. Taideteoksen myynti on levittämistä, samoin kuin kirjojen myynti kirjakaupassa ja elokuvatallenteiden vuokraaminen.

Lisenssi – license
Lisensoinnilla oikeudenhaltija antaa käyttöoikeuden patenttiin, hyödyllisyysmalliin, tekijänoikeuteen tai tavaramerkkiin, jolloin lisenssin saaja saa käyttää oikeutta lisenssinantajan määrittämällä tavalla. Lisenssi eli käyttölupa perustuu useimmiten kirjalliseen sopimukseen.

Lähioikeudet – related rights, neighbouring rights
Lähioikeus on tekijänoikeutta lähellä oleva oikeus. Lähioikeus suojaa esittäviä taiteilijoita, valokuvaajia, tuottajia sekä tietokantojen tekijöitä ja luetteloiden laatijoita. Käytännössä suurin ero lähioikeuden ja tekijänoikeuden välillä on suoja-aika. Lähioikeudessa suojan pituus on 50 vuotta esitys-, tallentamis- tai valokuvausvuodesta, kun tekijänoikeudessa suoja kestää puolestaan koko tekijän elinajan ja 70 vuotta tekijän kuolinvuotta seuraavan vuoden alusta.

Madridin pöytäkirja – Madrid protocol
Vuodesta 1996 lähtien voimassa olleen Madridin pöytäkirjan avulla tavaramerkin haltija voi tavaramerkilleen kansainvälistä suojaa kansallisen rekisteriviranomaisensa kautta. Madridin pöytäkirjan ovat ratifioineet mm. Yhdysvallat, Kiina, Japani, Venäjä ja EU.

Mallioikeus, mallisuoja – design right, design protection
Mallioikeudella suojataan esineen ulkomuotoa. Mallilla tarkoitetaan tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka ilmenee tuotteen tai sen koristelun piirteistä kuten linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta tai materiaalista (MalliL 1 a §). Mallioikeuden saamisen edellytyksenä on mallin uutuus ja yksilöllisyys. Sillä perustuuko ulkomuoto esteettisiin vai käytännöllisiin seikkoihin ei ole suojan kannalta merkitystä.

Moniosainen tuote – complex product
Mallioikeuslaissa määritellään moniosainen tuote. Tuote, joka koostuu useista osista, jotka voidaan korvata siten, että tuote voidaan purkaa ja koota uudelleen. Esimerkiksi auto on moniosainen tuote. Rekisteröidyt mallit, jotka ovat moniosaisen tuotteen osia, saavat vain 15 vuoden suoja-ajan (vrt. 25 vuotta tavallisen rekisteröidyn mallin kohdalla).

Moraaliset oikeudet – moral rights
Moraaliset oikeudet suojaavat tekijän persoonaa. Tekijä tulee mainita, kun teosta käytetään (isyysoikeus). Joillakin aloilla on kuitenkin vakiintunut käytäntö, ettei tekijän nimeä mainita tai tekijän nimen ilmoittaminen olisi niin vaikeaa tai häiritsevää, ettei sen ilmoittamatta jättämistä pidetä hyvän tavan vastaisena (esimerkiksi mainokset, kartat). Teosta ei saa muuttaa tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla eikä saattaa yleisön saataviin tekijää loukkaavassa yhteydessä (respektioikeus). Suomessa tekijä ei voi kokonaan luopua moraalisista oikeuksistaan. Tekijällä on myös oikeus saada kuvataiteen teoksen alkuperäinen kappale nähtäväkseen.

Muuttaminen, muunnelma – adaption, adaption of work
Teoksen muuttaminen tarkoittaa toimia, jotka muuttavat alkuperäistä teosta, esimerkiksi lisäykset, osien poistaminen tai tyylilliset muutokset (esim. opetusaineiston päivittäminen). Teoksen muuttaminen kuuluu tekijän yksinoikeuden piiriin. Vähäiset muutokset, kuten ilmeisen virheellisyyden korjaaminen, on yleensä katsottu sallituiksi, eivätkä ne edellytä tekijän lupaa. (Katso myös ”Jälkiperäisteos”)

Omaperäisyys – originality
Ollakseen tekijänoikeuslain suojaa nauttiva teos, luovan työn tulokselta edellytetään itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä. Puhutaan ns. teoskynnyksen ylittymisestä. Omaperäisyyden edellytys täyttyy, jos voidaan olettaa, ettei kukaan muu vastaavaan työhön ryhtyessään olisi päätynyt samanlaiseen lopputulokseen.

Parodia, satiiri – parody, satire
Parodia rajoittaa tekijän yksinoikeutta määrätä teoksestaan. Tekijänoikeuslaissa ei ole erityisiä säännöksiä parodiasta. Pohjoismaissa tekijänoikeuden alalla parodiat eli ivamukaelmat ja pilkkalaulut on perinteisesti katsottu sallituksi. Parodiaa pidetään tekijänoikeuslain 4 § 2 momentissa tarkoitettuna vapaasti muuttaen aikaansaatuna itsenäisenä teoksena, jolloin parodioitavan teoksen tekijän lupaa ei tarvita. Vaikka parodian tekeminen onkin sallittua ilman tekijän lupaa, parodia ei silti saa loukata tekijän moraalisia oikeuksia.

Patentti – patent
Joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle keksijänoikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada patentin keksintöön (PatL 1 §). Keksinnön on oltava uusi ja erottava olennaisesti aikaisemmista keksinnöistä. Patentti antaa yksinoikeuden kieltää muilta suojatun keksinnön tai sen avulla valmistetun tuotteen ammattimaisen käytön, jolloin kukaan muu kuin patentinhaltija ei saa ilman tämän lupaa hyödyntää keksintöä ammattimaisesti. Tämä kielto-oikeus on voimassa ainoastaan, kun patentti on voimassa.

Piratismi – piracy
Piratismi on tekijänoikeuslain vastaista toimintaa, jossa valmistetaan tai kopioidaan ja levitetään teoskappaleita laittomasti ilman oikeudenhaltijan lupaa. Digitaalisia kopioita lukuun ottamatta piraattikappaleet ovat yleensä laadultaan selvästi huonompia kuin alkuperäiset teoskappaleet.

Rekisteröimätön malli – unregistered design
Myös rekisteröimätön malli voi saada mallisuojaa. Suoja-aika on kolme vuotta mallin tunnetuksi tekemisestä, ja suoja on rajoitetumpi kuin rekisteröidyillä malleilla. Suoja on tarkoitettu ennen muuta vaatetusteollisuudessa käytettäville lyhytikäisille tuotteille.

Rekisteröity yhteisömalli – registered community designs
Rekisteröity yhteisömalli mahdollistaa mallioikeuden rekisteröinnin koko Euroopan yhteisön alueella. Rekisteröintiä voi hakea EUIPO:lta mallin luoja tai se, jolle tämä on oikeutensa siirtänyt.

Respektioikeus – right of integrity
Respektioikeudella, eli kunnioittamisoikeudella, tarkoitetaan tekijänoikeuslain määräystä, jonka mukaan teosta ei saa muuttaa tai saattaa yleisön saataviin tekijää loukkaavalla tavalla. Kyseessä on moraalinen oikeus, josta voi luopua vain rajoitetusti.

Sekaannusvaara – likelihood of confusion
Jos tavaramerkki on samanlainen tai samankaltainen kuin jokin aikaisemmin rekisteröity tavaramerkki, ja lisäksi kattaa samoja tai samankaltaisia tavaroita ja palveluita, sen katsotaan olevan sekoitettavissa aiemmin rekisteröityyn merkkiin. Sekaannusvaara on olemassa, jos vertailtavat tavaramerkit ovat niin samanlaisia, että keskivertokuluttajan voidaan olettaa sekoittavan merkit keskenään. Sekaannusvaaran arvioiminen on perustuu tavaramerkeistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan. Sekaannusvaara muodostaa tavaramerkille suostumuksenalaisen rekisteröimisesteen. Aikaisemmin Suomen tavaramerkkilaissa puhuttiin sekoitettavuudesta, joka on korvattu sekaannusvaaralla.

Sitaatti eli lainausoikeus – quotation, citation
Tekijänoikeuden yksi tärkeimpiä rajoituksia on siteerausoikeus eli oikeus ottaa julkistetusta teoksesta tietyin edellytyksin lainauksia. Sitaatti on yleensä suora lainaus teoksesta. Lainausoikeus koskee kaikenlaisia teoksia sisältäen esimerkiksi kirjallisuus-, musiikki- ja valokuvateokset. Lainauksen täytyy olla hyvän tavan mukainen, mikä tarkoittaa, että siteeraamisella tulee olla hyväksyttävä, omaa esitystä vahvistava tarkoitus. Lainauksen pituus määrittyy lainauksen tarkoituksella. Koko teosta ei pääsääntöisesti saa lainata. Tekijän nimi on mainittava lainauksen yhteydessä.

Taloudelliset oikeudet – economic rights
Tekijänoikeuden haltijalla on oikeus hyödyntää teosta taloudellisesti. Taloudellisiin oikeuksiin kuuluvat oikeus päättää teoksen julkistamisesta/julkaisusta, oikeus valmistaa teoksesta kappaleita ja oikeus saattaa teos yleisön saataviin (muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana). Taloudelliset oikeudet voidaan siirtää sopimuksella.

Tarkastusmerkki – certification mark
Tarkastusmerkit kuuluvat yhteismerkkeihin. Tarkastusmerkin voi rekisteröidä vain viranomainen, yhteisö tai säätiö, jonka tehtävänä on tavaroiden tai palvelujen tarkastaminen tai valvominen. Oikeus merkin käyttämiseen on jokaisella, jonka tavarat tai palvelut täyttävät rekisterinhaltijan asettamat vaatimukset (esim. luomutuotannon merkit).

Tavaramerkki – trademark
Tavaramerkki on erityinen tunnusmerkki myytäväksi tarjottavien tai muutoin elinkeinotoiminnassa liikkeeseen laskettavien tavaroiden erottamiseksi toisten tavaroista (tavaramerkkilain 1 §). Lain mukaan tavaramerkkinä voi olla mikä tahansa merkki, joka voidaan esittää graafisesti ja jonka avulla voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa liikkeeseen lasketut tavarat toisistaan. Tavaramerkkinä voi olla erityisesti sana mukaan lukien henkilönnimi, kuvio, kirjain, numero taikka tavaran tai sen päällyksen muoto. Tavaramerkki voi olla valmistajan, myyjän tai maahantuojan käyttämä tunnus. Saadakseen suojaa tavaramerkin tulee olla erottamiskykyinen, eikä se saa olla harhaanjohtava.

Tehokas tekninen suoja – technological protection measures
Tehokkaalla teknisellä suojakeinolla halutaan estää teoksen kopiointi. Teknisillä toimenpiteillä tarkoitetaan laitteita tai tekniikoita, jotka on suunniteltu estämään tai rajoittamaan teoksiin ilman tekijän lupaa kohdistuvia tekoja. Suojakeinoa ei yleensä voi kiertää tai purkaa vahingossa, vaan sen tulee olla tietoista. Suojan kiertämisestä voidaan tuomita sakkorangaistus tai enintään vuosi vankeutta.

Tekijä – author
Tekijä on ihminen, jonka luovan työn tuloksena syntyy siinä määrin itsenäinen ja omaperäinen työ, että sitä pidetään tekijänoikeuslain mukaisena teoksena. Tekijänoikeudet teokseen syntyvät aina tekijälle. Teoksella voi olla useampi kuin yksi tekijä. Tekijä voi olla kuka tahansa ihminen, joten esimerkiksi alaikäisyydellä ei ole merkitystä. Tekijänoikeus lapsen teokseen syntyy lapselle itselleen, eikä esimerkiksi huoltajalle.

Tekijänoikeus – copyright
Tekijänoikeus suojaa itsenäisen ja omaperäisen luomistyön tuloksena syntynyttä kirjallista tai taiteellista teosta. Tekijänoikeus antaa tekijälle yksinoikeuden määrätä teoksen käyttämisestä (taloudelliset oikeudet) sekä oikeuden tulla esitetyksi teoksen tekijänä ja oikeuden kieltää teoksen käyttö tietynlaisissa, tekijän kunniaa loukkaavissa yhteyksissä (moraaliset oikeudet). Tekijänoikeus on voimassa tietyn suoja-ajan. Tekijänoikeus ei suojaa teoksen tietosisältöä, aihetta tai ideaa, vaan ulkomuotoa ja ilmaisua, joka teokselle on annettu. Tekijänoikeussuoja syntyy ilman rekisteröintiä tai muita vastaavia toimenpiteitä heti, kun teoskynnyksen ylittävä teos on luotu.

Tekijänoikeuden kesto, suoja-aika – duration of copyright
Tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän, tai jos kyse on yhteisteoksesta, viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta.

Tekijänoikeusjärjestö – CMO (collective management organizations)
Tekijänoikeusjärjestöt edustavat tekijöitä ja hallinnoivat näiden tekijänoikeuslakiin perustuvia oikeuksia. Järjestöt huolehtivat tekijöiden puolesta teosten käytön valvonnasta, neuvotteluista, maksettavien korvausten perimisestä ja korvausten tilittämisestä tekijänoikeuksien haltijoille. Kukin järjestö edustaa pääasiassa tietyn luovan työn alan tekijöitä, kuten Teosto säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja musiikinkustantajia, Gramex esittäviä taiteilijoita ja äänitteiden tuottajia, Kopiosto tekijöitä, esittäjiä ja kustantajia, Kuvasto kuvataitelijoita, APFI ry audiovisuaalisen alan tuottajia, Sanasto kirjailijoita sekä Filmex näyttelijöitä. Tekijänoikeusjärjestöt myöntävät käyttölupia edustamiensa tekijöiden teosten käyttämiseen.

Tekijänoikeusneuvosto – Copyright Council
Avustaa opetus- ja kulttuuriministeriötä tekijänoikeusasioiden käsittelyssä ja antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta. Valtioneuvosto asettaa tekijänoikeusneuvoston jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tekijänoikeusneuvoston lausunnot ovat suosituksen luonteisia, joten ne eivät oikeudellisesti sido tuomioistuinta, lausunnon pyytäjää eikä tämän vastapuolta.

Teollisoikeudet – industrial rights
Immateriaalioikeudet jaetaan teollisoikeuksiin ja tekijänoikeuteen. Teollisoikeuksiin lukeutuu muut immateriaalioikeudet kuin tekijänoikeus ja sen lähioikeudet, kuten patentti, hyödyllisyysmalli, mallisuoja ja tavaramerkki. Teollisoikeuksien painopiste on tyypillisesti teollisuudessa ja kaupallisessa toiminnassa, kun taas tekijänoikeuden taiteellisten ja luovan työn suojaamisessa.

Teos – work
Teoksina pidetään kaikkia itsenäisiä, ja omaperäisiä luomistyön tuotteita niiden tekotavasta ja ilmenemismuodosta riippumatta. Teoksella tarkoitetaan sellaista tekijän henkisen työn tulosta, joka saa tekijänoikeussuojaa.

Teoskynnys, teostaso – threshold of originality
Tekijänoikeussuojaa saavalta teokselta edellytetään, että sitä voidaan pitää tekijänsä itsenäisen luovan työn omaperäisenä tuloksena. Tällöin se ylittää teoskynnyksen eli saavuttaa teostason. Teoskynnyksen ylittyminen arvioidaan tapauskohtaisella harkinnalla, jonka arviointiin vaikuttaa teostyyppi ja esimerkiksi se, miten paljon tuotteen käyttötarkoitus määrittää teoksen ulkomuotoa (esim. taideteollisuuden tuotteet). Tavanomaisena arviointikriteerinä on pidetty sitä, voiko kukaan muu samaan työhön ryhtyessään päätyä samanlaiseen lopputulokseen.

Teossuoja – protection of a work
Teossuoja on tekijänoikeuslain mukaista suojaa, jota annetaan itsenäisille ja omaperäisille, teostasoon yltäville teoksille.

Uutuuden suoja-aika, armonaika – grace period
Uutuuden suoja-ajan nojalla mallin luoja voi käyttää ja kokeilla malliaan vuoden ajan ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää ilman että rekisteröitävyyden edellytyksenä oleva uutuus menetetään.

Vakiinnuttaminen – establishing
Tavaramerkkiin voi saada rekisteröinnin ohella yksinoikeuden myös vakiinnuttamalla. Vakiinnuttaminen tapahtuu yksinkertaisesti käyttämällä tiettyä merkkiä normaalisti tunnuksena elinkeinotoiminnassa. Vakiintuminen katsotaan tapahtuneeksi, kun merkki on Suomessa ao. elinkeino- tai kuluttajapiireissä yleisesti tunnettu haltijan tavaroiden erityisenä merkkinä.

WIPO (World Intellectual Property Organization) – Maailman henkisen omaisuuden järjestö
WIPO on YK:n alainen erityisjärjestö, joka pyrkii edistämään immateriaalioikeuden suojaa kaikissa maissa yhteistyössä eri valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Väite – opposition
Kaksi kuukautta kestävä väiteaika alkaa tavaramerkin rekisteröinnin kuuluttamispäivästä tai rekisteröidyn mallin julkaisemisesta. Tavaramerkin tapauksessa kuka tahansa voi tuona aikana tehdä väitteen rekisteriviranomaiselle rekisteröintiä vastaan, ja jos viranomainen hyväksyy väitteen, merkin rekisteröinti voidaan kumota kokonaan tai osittain. Rekisteriviranomaisen päätökseen voi hakea muutosta markkinaoikeudelta.

Yhteismerkit – collective marks
Yhteismerkki tarkoittaa tavaramerkkiä, jota useammalla kuin yhdellä elinkeinonharjoittajalla on oikeus käyttää samanaikaisesti. Yhteismerkkejä ovat yhteisömerkit ja tarkastusmerkit.

Yhteisteos – work by multiple authors
Usean tekijän yhdessä luoma teos, jossa tekijöiden osuudet eivät ole erotettavissa lopputuloksesta.

Yhteisömerkki – association mark / collective mark
Yhteisö voi rekisteröidä tai vakiinnuttaa yhteisömerkin käytettäväksi yhteisön jäsenten elinkeino- tai ammattitoiminnassa. Esimerkiksi Avainlippu on rekisteröity yhteisömerkki.

Yksilöllisyys – individual character
Malli katsotaan yksilölliseksi, jos asiaan perehtyneen käyttäjän siitä saama kokonaisvaikutelma eroaa ennen mallin rekisteröintipäivää tunnetuksi tulleiden mallien kokonaisvaikutelmasta. Mallioikeudessa asiaan perehtyneellä (fiktiivisellä) käyttäjällä katsotaan olevan tietoa ja ymmärrystä käsillä olevan tuotteen mallista, vaikka hänen ei tarvitse olla niin perehtynyt alaan kuin samalla alalla toimivan suunnittelijan.

Yksinoikeus – exclusive right
Immateriaalioikeudet tuottavat haltijoilleen yksinoikeuksia. Esimerkiksi patentti, hyödyllisyysmalli, mallisuoja ja tavaramerkki ovat yksinoikeuksia, jotka konkretisoituvat kielto-oikeuksina, joita näiden haltija voi käyttää.

Yksityinen kopiointi – private copying
Yksityinen kopiointi yksityiskäyttöön edellyttää, että tekijänoikeudella suojattu teos on luvallisesti saatettu yleisön saataviin. Yksityisen kopioinnin tulee tapahtua puhtaasti henkilökohtaisiin tarpeisiin, eli kopiointi ei ole mahdollista yritysten tai yhteisöjen käyttöön. Yksityisen kopioinnin oikeus käsittää vain muutaman kappaleen kopioimisen. Kopioinnin voi antaa myös ulkopuolisen tahon suoritettavaksi.

Yleisölle välittäminen – communication to public
Välittäminen tapahtuu, kun tekijänoikeudella suojattua teosta lähetetään yleisölle johtimitse tai langatonta viestintää käyttäen. Teosten lähettäminen radiolla ja televisiolla vastaanotettavaksi samoin kuin internetin välityksellä on välittämistä. Välittämisen kannalta oleellista on se, että yleisö ja välitettävä teos eivät ole samassa paikassa.

Yleisön saataviin saattaminen – making available for the public
Kun teos on lähipiiriä suuremman ihmismäärän saatavilla, se on saatettu yleisön saataviin. Tekijänoikeuslaki jaottelee ”yleisön saataviin saattamisen” neljään tapaan: esittäminen, näyttäminen, levittäminen ja välittäminen.

Share: