Tutkimushankkeet

IPR University Centerin tehtävänä on koulutuksen ja tutkimuksen avulla edistää immateriaalioikeuksien ja niiden hallinnan osaamista. IPR University Center osallistuu myös tutkimusprojekteihin sekä tarjoaa tilaustutkimusta.

Lisää tietoa projekteista: info(at)iprinfo.com

Tulossa:

Alustatalous ja tekijänoikeus -selvitystyö 2020 – 2021

Hanke totetutetaan yhteistyössä Turun yliopiston kanssa.

Alustoihin perustuvasta liiketoiminnasta voi muodostua myös Suomessa merkittävä kilpailutekijä niin tietopohjaisten palvelujen, teknologiaintensiivisten yritysten kuin perinteisten toimialojen uudistumisessa. Tekijänoikeuslainsäädäntöä ja alustatalouden kehityksen vaikutuksia tulisi tutkia ja analysoida huolella nyt, kun järjestelmä on vasta rakentumassa Suomeen. Tavoitteena on saada vastauksia kysymyksiin keskeisistä asioista dataan, luovaan työhön, alustojen ja alustaekosysteemien pelisääntöjen ja toisaalta alustana toimivan erilaisten ohjelmistojen tekijänoikeuskysymyksiin. Hanke toteutetaan selvitystyönä.

Hankkeen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Päättyneet hankkeet:

Selvitys valokuvien tekijänoikeusmetadatan käytöstä digitaalisessa ympäristössä

IPR University Centerin selvityksestä käy ilmi, miten ja missä määrin digitaalisessa muodossa oleviin valokuviin laitetaan metadataan tekijänoikeustietoja ja löytyykö internetistä olevista valokuvista metadataa. Selvityksessä kerrotaan, mitä metadata on ja miten sen käyttö linkittyy tekijänoikeuksiin. Siinä tarkastellaan aihetta koskevaa lainsäädäntöä EU:ssa ja Suomessa sekä asiaa koskevia tuomioistuimien ratkaisuja. Erityisen mielenkiinnon kohteena on se, miten alalla toimivat yritykset ja valokuvaajat itse käyttävät metadataa. Selvitystä varten tehtiin ammattivalokuvaajille suunnattu kysely ja haastateltiin lukuisia alan asiantuntijoita.

Lainsäädännössä ei käytetä termiä metadata, vaan puhutaan sähköisistä oikeuksien hallinnointitiedoista. Näitä ovat suojaa saavan teoksen, tekijän tai muun oikeudenhaltijan tiedot sekä tiedot teoksen tai muun aineiston käyttöehdoista ja -edellytyksistä. Tietoyhteiskuntakaaren 7 artikla ja Suomen tekijänoikeuslain 50 d ja e §:t kieltävät yksiselitteisesti näiden tietojen poistamisen. Laki ei kuitenkaan kiellä muun metadatan, kuten valokuvan teknisiä tietoja koskevan datan poistamista.

Suomesta ei löydy tekijänoikeusmetadataa koskevia oikeustapauksia. Saksassa on annettu kaksi ratkaisua, jotka antavat jonkinlaista osviittaa siitä, miten metadatan käyttöä voitaisiin arvioida Suomessakin. Ratkaisut perustuivat Saksan tekijänoikeuslain 95 c §:ään, joka on sisällöltään samanlainen kuin Suomen lain 50 d §. Ensimmäisessä tapauksessa tuomioistuin tuomitsi Facebookin siitä, että se oli poistanut luvatta valokuvaajan sivustolle lataamista valokuvista oikeuksien hallinnointitiedot. Ratkaisun jälkeen Facebook muutti toimintatapaansa ja säästää nyt valokuvissa oikeuksien hallinnointitiedot, jotka on kirjattu valokuvaan IPTC- tai EXIF-formaatissa. Toisessa ratkaisussa tuomioistuin tuomitsi markkinointiyrityksen siitä, että se oli poistanut oikeuksien hallinnointiedot valokuvista ennen kuin se luovutti kuvat seuraaville käyttäjille.

Selvitystä varten tehtiin kysely, johon vastasi 90 ammattivalokuvaajaa. Kyselyssä selvitettiin valokuvaajien tietämystä metadatasta ja tekijänoikeuksista. Lisäksi kyselyssä selvitettiin valokuvaajien digitaalisessa ympäristössä kohtaamia haasteita niin metadataan kuin myös valokuvien luvattomaan käyttöön liittyen. Metadatan nykytilanteen kartoittamiseksi selvitystä varten haastateltiin lukuisia alan asiantuntijoita ja liiketoiminnassaan valokuvia hyödyntäviä yrityksiä. Kyselyn ja haastatteluiden pohjalta kävi ilmi, että metadataa käytetään paljon niin tekijänoikeustietojen ilmoittamiseksi kuin myös arkistointitarkoituksiin. Ongelmana on kuitenkin se, että alan toimijat eivät ole perillä toistensa intresseistä. Yritykset ovat kiinnostuneita metadatasta omien arkistojensa ylläpitämiseksi, mutta niissä ei oltu ajateltu sitä, että metadatan olisi hyvä olla saatavilla myös verkkosivuilla julkaistujen valokuvien yhteydessä. Valokuvaajille erityisen tärkeää oli se, että heidät tunnustetaan valokuviensa tekijöiksi. Vaikka esimerkiksi uutissivustoilla valokuvaajan tiedot julkaistaan valokuvan yhteydessä, tieto ei välttämättä seuraa kuvan mukana sen liikkuessa internetissä. Valokuvaajat toivoivat, että tähän löydettäisiin ratkaisu, koska metadatassa voidaan ilmaista tekijätietojen lisäksi tiedon kuvan käyttöehdoista. Metadatan avulla he voisivat saada lisää tuloja, kun kuvien käyttäjillä olisi tieto, miten ottaa heihin yhteyttä käytöstä sopimiseksi.

Metadatan säästämiseen liittyi myös teknisiä haasteita niiden kuvien osalta, jotka ovat kooltaan hyvin pieniä. Lisäksi metadata voi hävitä teknisistä syistä, sillä esimerkiksi www-sisällönhallintajärjestelmät (Content Management System eli CMS) saattavat poistaa metadatan ilman, että sivuston tehnyt taho on tietoinen asiasta. Olisi tärkeää, että aiheesta tiedotettaisiin ja keskusteltaisiin laajemmin. Myös tutkimusta tarvitaan lisää.

Metadata ja valokuvat selvitys

Selvityksen toteutti IPR University Center ja rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja:

Future Regulation of Industrial Internet (FRII)

FRII tutkii tulevaisuuden teollisen internetin oikeudellisia ja liiketoiminnallisia kysymyksiä. Projekti tuo selvyyttä teollisen internetin kehityksen keskiössä oleviin oikeudellisiin kysymyksiin, jotta niihin voidaan löytää toimivia vastauksia ja edistää liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Keskeisimmät oikeudenalat ovat aineettomat oikeudet (IPR), tietosuoja ja kilpailuoikeus. Tuloksemme hyödyttävät monia osapuolia yrityksistä asiamiehiin, viranomaisiin, lainsäätäjiin ja tiedeyhteisöön. Nämä osapuolet osallistuvat projektin järjestämiin tulevaisuustyöpajoihin ja muihin tilaisuuksiin. Tulevaisuustyöpajoissa osallistujat keskustelevat ja jakavat näkemyksiään teollisen internetin tulevaisuudesta innostavassa pelillisessä ympäristössä. Niinpä projekti ei tuota ainoastaan korkeatasoisia tieteellisiä tuloksia, vaan edistää myös yritysten ja muiden toimijoiden verkostoitumista ja oppimista toisiltaan.

Tekes rahoittaa FRII-projektin yhdessä yliopistojen ja yrityskumppaneiden kanssa.

FRII alkoi lokakuussa 2016 ja jatkuu kaksi vuotta syyskuuhun 2018.

Tutkimusosapuolet ovat IPR University Center / Hanken, Lapin yliopisto ja Aalto-yliopisto.

Yrityskumppanit ovat Wärtsilä Oyj, Cargotec Oyj, Kone Oyj, Lexia Asianajotoimisto Oy, Roschier Asianajotoimisto Oy, Asianajotoimisto Bird&Bird Oy ja Seppo Laine Oy.

IPR in New Value Creation

IPR in New Value Creation oli Tekesin rahoittama tutkimusprojekti, jossa tutkittiin uuden sukupolven arvonmuodostusta sekä aineettoman pääoman arvoa. Projekti oli monitieteinen, Aalto-yliopiston, Turun yliopiston sekä Helsingin yliopiston yhteistyöhanke.  Tutkimukseen osallistuvat tutkijat olivat liiketaloustieteen, oikeustieteen sekä tulevaisuudentutkimuksen osaajia. Tutkimuksessa etsittiin keinoja etenkin aineettomien oikeuksien, kuten patenttien ja tekijänoikeuksien, arvon määrittämiseen. Projekti alkoi loppuvuonna 2014 ja päättyi vuoden 2016 lopussa.

IPR in New Value Creation –tutkimusprojekti onnistui hyvin. Tutkimustyö tuotti paljon tuloksia, joita on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä. Tulokset koskivat mm. patenttien arvonmääritystä ja yhtenäispatenttijärjestelmää, oikeuksia dataan ja informaatioon, tekijänoikeusjärjestelmää ja lähioikeuksia, perusoikeus- ja EU-oikeusnäkökulmia aineettomiin oikeuksiin sekä uusien teknologioiden, kuten 3D-tulostuksen ja esineiden internetin (IoT) vaikutuksia aineettomiin oikeuksiin.

Projekti lisäsi kansainvälistä yhteistyötämme. Erityisesti vierailu Kaliforniaan ja yhteinen työpaja, jonka professori Merges isännöi Berkeleyssä, rakensi pohjaa tulevallekin yhteistyölle. Tulevaisuustyöpajat tuottivat aineistoa tutkimustyöllemme, mutta ne myös lisäsivät osallistuvien yritysten ja organisaatioiden ymmärrystä projektin aihepiiristä ja lisäsivät arvokkaalla tavalla yhteistyötä yliopistojen ja muiden osallistujien välille.

IPR in New Value Creation -projektin loppuraportti

Projektin tulokset on laajemmin kuvattu loppuraportissa sekä tieteellisissä artikkeleissa, joihin loppuraportissa viitataan.

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kansallinen toimeenpano

Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (General Data Protetction Regulation, GDPR) kansallista toimeenpanoa selvittäneessä hankkeessa IPR University Centerin, Helsingin yliopiston, Lapin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijat kävivät läpi noin 720 säädöstä ja arvioivat ovatko ne sopusoinnussa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa. Henkilötietolakia ei arvioitu.

Arvioinnin lopputuloksena voidaan todeta, että Suomen lainsäädäntö on valmiiksi varsin hyvin tietosuoja-asetuksen mukainen. Vaikein alue on arkaluonteisten tietojen käsittelyn perusteiden kansallinen liikkumavara yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa. On vaikea sanoa, minkä tietosuoja-asetuksen 9 artiklan kohdan alle jokin kansallinen säännöksemme menee. Erityisen hankalasti tulkittava on ’yleinen etu’ Art. 9(2)(g). Joistain yksittäisistä säädöksistä löytyi tietosuoja-asetuksen näkökulmasta korjausta vaativia säännöksiä. Niistä on syytä nostaa esiin erityisesti vaalilain 24 § ja työsuojeluhenkilörekisterilain 2 § sekä biopankkilaki.

Raportissa, joka julkaistiin Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa 2017,  käytiin läpi kaikki arvioidut säädökset ja esitettiin niitä koskevat huomiot.

Tästä läpikäynnistä jäi pois 57 verotukseen ja budjettiin liittyvää säädöstä. IPR University Center arvioi ne erikseen valtiovarainministeriön toimeksiannosta.  Tämän arvioinnin tulokset olivat hyvin samansuuntaiset kuin edellisen suuremmankin läpikäynnin tulokset ja ne on esitetty tässä raportissa:

INNOCENT-tutkijakoulu 2007 – 2011

Innovation Incentives and the Regulatory Infrastructure (INNOCENT) oli immateriaalioikeuden kansainvälinen ja valtakunnallinen tutkijakoulu. Tutkijakoululle myönnettiin vuosille 2007-2011 viisi tutkijaopiskelijapaikkaa.

INNOCENT aloitti syksyllä 2007 yhteistyön saksalaisen, Bayreuthin yliopistossa toimivan ”Intellectual Property and the Public Domain” -tutkijakoulun kanssa.