Teokset, tekijät ja oikeudenhaltijat – Metadata ja valokuvat

digitaalinen sormenjälki

Teokset, tekijät ja oikeudenhaltijat – Parhaiden käytäntöjen muodostaminen tiedon merkitsemiselle teoksia julkaistaessa

Selvitys valokuvien tekijänoikeusmetadatan käytöstä digitaalisessa ympäristössä

IPR University Centerin selvityksestä käy ilmi, miten ja missä määrin digitaalisessa muodossa oleviin valokuviin laitetaan metadataan tekijänoikeustietoja ja löytyykö internetistä olevista valokuvista metadataa. Selvityksessä kerrotaan, mitä metadata on ja miten sen käyttö linkittyy tekijänoikeuksiin. Siinä tarkastellaan aihetta koskevaa lainsäädäntöä EU:ssa ja Suomessa sekä asiaa koskevia tuomioistuimien ratkaisuja. Erityisen mielenkiinnon kohteena on se, miten alalla toimivat yritykset ja valokuvaajat itse käyttävät metadataa. Selvitystä varten tehtiin ammattivalokuvaajille suunnattu kysely ja haastateltiin lukuisia alan asiantuntijoita.

Lainsäädännössä ei käytetä termiä metadata, vaan puhutaan sähköisistä oikeuksien hallinnointitiedoista. Näitä ovat suojaa saavan teoksen, tekijän tai muun oikeudenhaltijan tiedot sekä tiedot teoksen tai muun aineiston käyttöehdoista ja -edellytyksistä. Tietoyhteiskuntakaaren 7 artikla ja Suomen tekijänoikeuslain 50 d ja e §:t kieltävät yksiselitteisesti näiden tietojen poistamisen. Laki ei kuitenkaan kiellä muun metadatan, kuten valokuvan teknisiä tietoja koskevan datan poistamista.

Suomesta ei löydy tekijänoikeusmetadataa koskevia oikeustapauksia. Saksassa on annettu kaksi ratkaisua, jotka antavat jonkinlaista osviittaa siitä, miten metadatan käyttöä voitaisiin arvioida Suomessakin. Ratkaisut perustuivat Saksan tekijänoikeuslain 95 c §:ään, joka on sisällöltään samanlainen kuin Suomen lain 50 d §. Ensimmäisessä tapauksessa tuomioistuin tuomitsi Facebookin siitä, että se oli poistanut luvatta valokuvaajan sivustolle lataamista valokuvista oikeuksien hallinnointitiedot. Ratkaisun jälkeen Facebook muutti toimintatapaansa ja säästää nyt valokuvissa oikeuksien hallinnointitiedot, jotka on kirjattu valokuvaan IPTC- tai EXIF-formaatissa. Toisessa ratkaisussa tuomioistuin tuomitsi markkinointiyrityksen siitä, että se oli poistanut oikeuksien hallinnointiedot valokuvista ennen kuin se luovutti kuvat seuraaville käyttäjille.

Selvitystä varten tehtiin kysely, johon vastasi 90 ammattivalokuvaajaa. Kyselyssä selvitettiin valokuvaajien tietämystä metadatasta ja tekijänoikeuksista. Lisäksi kyselyssä selvitettiin valokuvaajien digitaalisessa ympäristössä kohtaamia haasteita niin metadataan kuin myös valokuvien luvattomaan käyttöön liittyen. Metadatan nykytilanteen kartoittamiseksi selvitystä varten haastateltiin lukuisia alan asiantuntijoita ja liiketoiminnassaan valokuvia hyödyntäviä yrityksiä. Kyselyn ja haastatteluiden pohjalta kävi ilmi, että metadataa käytetään paljon niin tekijänoikeustietojen ilmoittamiseksi kuin myös arkistointitarkoituksiin. Ongelmana on kuitenkin se, että alan toimijat eivät ole perillä toistensa intresseistä. Yritykset ovat kiinnostuneita metadatasta omien arkistojensa ylläpitämiseksi, mutta niissä ei oltu ajateltu sitä, että metadatan olisi hyvä olla saatavilla myös verkkosivuilla julkaistujen valokuvien yhteydessä. Valokuvaajille erityisen tärkeää oli se, että heidät tunnustetaan valokuviensa tekijöiksi. Vaikka esimerkiksi uutissivustoilla valokuvaajan tiedot julkaistaan valokuvan yhteydessä, tieto ei välttämättä seuraa kuvan mukana sen liikkuessa internetissä. Valokuvaajat toivoivat, että tähän löydettäisiin ratkaisu, koska metadatassa voidaan ilmaista tekijätietojen lisäksi tiedon kuvan käyttöehdoista. Metadatan avulla he voisivat saada lisää tuloja, kun kuvien käyttäjillä olisi tieto, miten ottaa heihin yhteyttä käytöstä sopimiseksi.

Metadatan säästämiseen liittyi myös teknisiä haasteita niiden kuvien osalta, jotka ovat kooltaan hyvin pieniä. Lisäksi metadata voi hävitä teknisistä syistä, sillä esimerkiksi www-sisällönhallintajärjestelmät (Content Management System eli CMS) saattavat poistaa metadatan ilman, että sivuston tehnyt taho on tietoinen asiasta. Olisi tärkeää, että aiheesta tiedotettaisiin ja keskusteltaisiin laajemmin. Myös tutkimusta tarvitaan lisää.

Metadata ja valokuvat selvitys

Selvityksen toteutti IPR University Center ja rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja:

Ninni Hamberg
OTM
ninni.hamberg@outlook.com
045 110 2196