-verkkolehtiAsiassa oli kysymys siitä, aiheuttiko vastaajalle rekisteröity tavaramerkki numero 276597 OuMa sekaannusvaaran valittajalle aikaisemman hakemuksen perusteella rekisteröityyn EU-tavaramerkkiin numero 12579728 PUMA (kuvio) luokissa 18 ja 25. Puma SE oli vaatinut, että MAO kumoaa PRH:n valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian PRH:lle tavaramerkin numero 276597 OuMa poistamiseksi rekisteristä.
MAO huomautti, että EUT:n vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sekaannusvaaraa on arvioitava kokonaisuutena ja huomioon on otettava kaikki tekijät, jotka ovat merkityksellisiä kyseisessä yksittäistapauksessa. Edelleen EUT:n oikeuskäytännön mukaan sekaannusvaara on sitä suurempi, mitä erottamiskykyisempi aikaisempi tavaramerkki on.
Tavaroiden vertailun osalta MAO totesi, että asiassa ei oltu kiistetty, että tavaramerkin OuMa kattamat tavarat luokissa 18 ja 25 eivät olisi samoja kuin valittajan EU-tavaramerkin kattamat tavarat kyseisissä luokissa. Asiassa ei siten ollut tarvetta lausua tavaroiden vertailusta enemmälti. Kohdeyleisön osalta MAO totesi, että nyt kysymyksessä olevien luokkien 18 ja 25 tavaroiden voitiin katsoa olevan suunnattuja suurelle yleisölle, joka koostuu tavanomaisen valistuneista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista.
Merkkien vertailun ja sekaannusvaaran kokonaisarvioinnin osalta MAO totesi, että kokonaisarvioinnin on vertailtavien merkkien ulkoasun, lausuntatavan tai merkityssisällön samankaltaisuuden osalta perustuttava tavaramerkeistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan, ja huomioon on otettava erityisesti merkkien erottamiskykyiset ja hallitsevat osat. Sillä, miten kyseessä olevien tavaroiden keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkit, on ratkaiseva merkitys sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa. Keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkin tavallisesti yhtenä kokonaisuutena eikä tarkastele sen eri yksityiskohtia.
Tavaramerkki OuMa oli sanamerkki, kun taas vertailtavana oleva Puma SE:n aikaisempi merkki oli kuviomerkki, joka koostui sanasta puma tyylitellyllä kirjasinlajilla kirjoitettuna. Ulkoasultaan vertailtavat nelikirjaimiset merkit olivat samanlaisia kolmen viimeisen kirjaimen osalta, mutta erosivat alkukirjainten O ja P osalta sekä siltä osin kuin Puma SE:n aiempaan merkkiin sisältyi hieman tyylitelty kirjoitusasu. Vaikka vertailtavat merkit olivat lyhyitä ja erosivat ensimmäisen kirjaimen osalta, olivat ne MAO:n mukaan ulkoasultaan jossain määrin samankaltaisia.
Lausuntavaltaan vertailtavat merkit erosivat niiden alussa olevien kirjaimien O ja P osalta. Myös se, että kohdeyleisö todennäköisesti lausuu merkin OuMa siten, että kaksi ensimmäistä kirjainta muodostavat diftongin, erotti vertailtavia merkkejä lausuntatavaltaan. Lisäksi ainakin osa kohdeyleisöstä saattaa merkityssisältö huomioon ottaen lausua merkin PUMA (kuvio) kahdella u-kirjaimella ”puuma”, jolloin vertailtavien merkkien lausuntatavat erosivat myös tämän pidentyneen u-äänteen osalta. Vertailtavat merkit olivat MAO:n mukaan lausuntatavaltaan erilaisia.
Tavaramerkillä OuMa ei ollut mitään yleisesti tunnettua merkityssisältöä. Valittajan tavaramerkissä oleva sana puma sen sijaan merkitsee ainakin ruotsiksi ja englanniksi puumaa, joka on kissaeläin. MAO katsoi, että suomenkielinen kohdeyleisö ymmärtää merkin tämän merkityksen, ja että vertailtavat merkit olivat siten merkityssisällöltään erilaisia.
MAO totesi, että aikaisemman tavaramerkin erottamiskyky on vain yksi arvioinnin yhteydessä huomioon otettavista seikoista. Vertailtavat merkit olivat ulkoasultaan jossain määrin samankaltaisia, mutta erosivat toisistaan lausuntatavaltaan ja merkityssisällöltään. Kun vertailtavat merkit olivat melko lyhyitä ja kohdeyleisö kiinnittää lähtökohtaisesti enemmän huomiota merkkien alkuosiin, joiden osalta merkit eroavat toisistaan, MAO katsoi, että vertailtavat merkit olivat kokonaisuutena arvioiden siinä määrin erilaisia, että niiden välillä ei ollut sekaannusvaaraa merkkien kattamien tavaroiden samuudesta huolimatta. MAO hylkäsi valituksen.
(JT)