Ennakkoratkaisupyynnön esittäjä Audiencia Provincial de Barcelonan (Espanja)
Tiivistelmä 3.10.2014/TV
SGAE on espanjalainen tekijänoikeuksia hallinnoiva yhteisö ja Padawan on yritys, joka myy elektronisia tallennusvälineitä, kuten CD-R-CD-RW- ja DVD-R-levyjä sekä MP3-laitteita. SGAE vaatii Padawania suorittamaan hyvityksen myymistään tallennusvälineistä yksityisestä kopioinnista aiheutuneen haitan korvaamiseksi. Pawadan kieltäytyi suorittamasta maksua, koska maksua sovelletaan digitaalisiin välineisiin riippumatta siitä onko välineen käyttötarkoitus yksityinen käyttö vai ammatti- tai kaupallinen toiminta, mikä on yrityksen tulkinnan mukaan direktiivin 2001/29 vastaista.
Ennakkoratkaisukysymykset
Ennakkoratkaisupyyntö käsittelee direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan käsitteen sopiva hyvitys tulkintaa. Käytännössä kysymys käsittelee sitä, onko SGAElla oikeus vaatia yksityistä kopiointia koskeva hyvitys kaikista Padawanin myymistä digitaalisista tallennusvälineistä vai ainoastaan niistä välineistä, joita todennäköisesti käytetään yksityiseen kopiointiin.
Ennakkoratkaisukysymykset voidaan tiivistää seuraavasti:
(1) Onko direktiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan käsite sopiva hyvitys yhdenmukaistettu käsite?
(2) Onko oikeuksien haltijoiden ja maksuvelvollisten kesken pyrittävä oikeudenmukaiseen tasapainoon ja onko maksettavan sopivan hyvityksen perusteena yksityisestä kopioinnista oikeudenhaltijalle aiheutunut haitta?
(3) Onko sopivan hyvityksen yksityisestä kopioinnista välttämättä liityttävä yksityisestä kopioinnista johtuvan haitan korvaamiseen eikä maksun kerääminen ole oikeutettua, jos digitaaliseen kappaleen valmistamiseen soveltuvaa välinettä ei käytetä yksityiseen kopiointiin?
(4) Voidaanko sopivan hyvityksen käsitettä soveltaa myös ammatinharjoittajiin, jotka hankkivat näitä välineitä selvästi muuhun tarkoitukseen kuin yksityiskäyttöön tapahtuvaan kopiointiin?
(5) Onko Espanjan oikeuden mukainen järjestelmä, jossa yksityistä kopiointia koskeva maksu peritään kaikista digitaalisen kappaleen valmistamiseen tarkoitetuista välineistä ristiriidassa direktiivin kanssa, koska sitä sovelletaan myös muissa kuin yksityiseen kopiointiin liittyvissä tilanteissa?
Julkisasiamies Trstenjakin ratkaisuehdotus
Ensimmäisen kysymyksen osalta julkisasiamies vahvistaa, että sopivan hyvityksen käsite on itsenäinen unionin oikeuden käsite. Tätä perustelua puoltaa vakiintunut oikeuskäytäntö ja se, että direktiivissä ei nimenomaisesti viitata jäsenvaltioiden oikeuteen. Koska käsite on itsenäinen unionin oikeuden käsite, se tulee panna täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa ja sitä tulee tulkita yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.
Toisen kysymyksen osalta julkisasiamies toteaa ensinnäkin, että asianomaisten kesken on noudatettava oikeudenmukaista tasapainoa. Tätä tasapainoa edellytetään jo direktiivin perustelukappaleessa, jossa viitataan eri oikeudenhaltijaryhmien ja suojatun aineiston käyttäjien välisten oikeuksien ja etujen tasapainoon.
Julkisasiamies myös vahvistaa, että sopiva hyvitys on oikeudenhaltijan saama suoritus teoksen tai muun aineiston käytöstä sallitun yksityisen kopioinnin yhteydessä. Sopivalla hyvityksellä ei ole tarkoitus korvata tekijänoikeuden alaisten teosten laitonta jäljentämistä.
Vastauksena kolmanteen kysymykseen, julkisasiamies toteaa, että digitaalisen kappaleen valmistamiseen soveltuvasta välineestä voidaan periä yksityisen kopioinnin korvaus ainoastaan silloin, kun välinettä oletettavasti käytetään yksityiseen kopiointiin. Yksityisen kopioinnin poikkeus on sallittu puuttuminen tekijänoikeudenhaltijan yksinoikeuteen valmistaa teoksesta kappaleita ja tämän poikkeuksen edellytyksenä on vaatimus hyvityksestä.
On kuitenkin liian vaikeaa seurata tapauskohtaisesti käytätetäänkö välinettä yksityiseen kappaleen valmistamiseen eikä maksua siten voida periä tapauskohtaisesti suoraan käyttäjältä. Jos laite soveltuu kappaleen valmistamiseen, onkin oletettava, että tätä mahdollisuutta todennäköisesti käytetään hyväksi. Pelkkä käyttömahdollisuus muodostaakin siis lähtökohtaisesti hyvityksen perusteen.
Neljännen kysymyksen osalta julkisasiamies ehdottaa, että yksityisen kopioinnin nojalla maksettavaa sopivaa hyvitystä ei voida soveltaa yrityksiin tai ammatinharjoittajiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei tekijänoikeuteen liittyvää maksua voida periä yrityksiltä ja ammatinharjoittajilta ollenkaan. Korvaus tulee periä kuitenkin muun syyn kuin yksityisen kopioinnin perusteella.
Viidennen kysymyksen osalta julkisasiamies toteaa, että kansallinen järjestelmä, jossa hyvitys yksityisestä kopioinnista peritään kaikesta digitaalisen kappaleen valmistamisesta riippumatta siitä onko perustana yksityinen kopiointi vai jokin muu syy, on ristiriidassa direktiivin kanssa.