Ennakkoratkaisupyynnön esittäjä Handelsgericht Wienin (Itävalta)
Tiivistelmä 30.9.2014/TV
Pääasian kantaja on valokuvaaja, joka on valokuvannut muun muassa lapsia päiväkodeissa. Työssään hän on ottanut henkilökuvia itävaltalaisesta Natascha K:sta (valokuvat) ennen tämän vuonna 1998 tapahtunutta sieppausta. Kantaja suunnitteli kuvan taustan, päätti kuvattavan asennosta ja kasvojen ilmeestä, otti valokuvat sekä kehitti ne. Hän on merkinnyt valokuviin nimensä ja liikkeensä nimen.
Valokuvaaja myi valmistamansa valokuvat, mutta ei antanut oikeuksia kuviin kolmansille osapuolille eikä lupaa kuvien julkaisemiseen. Ostohinta piti sisällään ainoastaan valokuvien lunastamisen. Kun 10-vuotias Natascha K. siepattiin vuonna 1998, turvallisuusviranomaiset antoivat etsintäkuulutuksen, jossa käytettiin kantajan ottamia valokuvia.
Vuonna 2006 Natascha K:n onnistui paeta sieppaajaltaan eikä hänestä ollut ajankohtaisia kuvia saatavalla ennen ensimmäistä julkista televisiohaastattelua. Lehtikustantamot, jotka ovat tapauksessa vastaajina, julkaisivat kantajan ottamat valokuvat tapauksen selostuksen yhteydessä sanoma- ja aikakausilehdissään sekä internetsivuillaan. Julkaistuissa valokuvissa ei ollut lainkaan valmistajan tietoja tai tieto oli virheellinen eli tekijäksi mainittiin joku muu kuin kantaja. Osassa selostuksia julkaistiin myös luonnoskuva, jonka tarkoituksena oli kuvata Natascha K:n senhetkistä oletettua ulkonäköä. Luonnoskuvan oli laatinut graafikko tietokoneohjelmalla kantajan ottaman valokuvan perusteella.
Valokuvaaja nosti kanteen lehtikustantamoja vastaan vaatien, että vastaajien täytyy lopettaa valokuvien kopiointi sekä luonnoskuvan käyttäminen ilman hänen suostumustaan ja mainitsematta häntä valokuvien tekijänä. Lisäksi valokuvaaja vaati lehtikustantamoilta korvausta ja vahingonkorvausta asiassa.
Ennakkoratkaisukysymykset
Ennakkoratkaisukysymykset voidaan tiivistää seuraavasti: suojaako tekijänoikeussuoja unionin oikeudessa henkilökuvia, koska niiden muuntelumahdollisuudet ovat pienet kuvan realistisuuden vuoksi, millä ehdoin media voi käyttää tällaisia kuvia ilman tekijänoikeudenhaltijan suostumusta, onko kuva esimerkiksi julkaistava nimenomaisesti etsintätarkoituksessa viranomaisen määräyksestä, ja millä ehdoin suojattua teosta saa lainata?
Lisäksi kansallinen tuomioistuin kysyi oliko tapauksen yhdessä käsittelylle estettä asetuksen 44/2001 perusteella, kun useita vastaajia vastaan nostetut kanteet perustuivat eri jäsenvaltioiden muotoilultaan hieman erilaisiin oikeudellisiin perusteisiin.
EUT:n ratkaisu
EUT toteaa tuomiossaan, että henkilökuva voi saada tekijänoikeussuojaa, jos kuva on tekijänsä henkisen työn tulos, joka ilmentää tekijänsä yksilöllisyyttä ja kuvaajan tekemiä luovia ratkaisuja. Kysymys siitä, saako yksittäinen henkilökuva tekijänoikeussuojaa, on kansallisen tuomioistuimen ratkaistava.
Tekijänoikeussuojaa voidaan rajoittaa, kun suojattua teosta käytetään esimerkiksi yleistä turvallisuutta palvelevaan tarkoitukseen. Lehtikustantamoilla ei kuitenkaan ole oikeutta päättää siitä, milloin tekijänoikeussuojan nauttiva teos voidaan julkaista ilman tekijänoikeudenhaltijan suostumusta, vaan rajoituksen käyttäminen on jäsenvaltion vastuulla. Viranomaisten tulee siis antaa suostumuksensa teoksen käyttöön, mutta erillinen pyyntö viranomaisten taholta ei kuitenkaan ole tarpeen.
Jo julkaistuja teoksia saa lainata, mutta lainaamisen yhteydessä on kerrottava lähde, mukaan lukien tekijän nimi, mikäli tämä ei ole mahdotonta. EUT huomauttaa, että tapauksessa lehtikustantamoiden olisi tullut selvittää valokuvaajan nimi. Jos kuvat oli kuitenkin julkaistu kansallisten turvallisuusviranomaisten aloitteesta, olisi kuvien lähde pitänyt mainita, mutta valokuvaajan nimen mainitseminen ei olisi ollut välttämätöntä.