-verkkolehtiEnnakkoratkaisupyynnön esittäjät High Court of Justice (England & Wales), Chancery Division ja High Court of Justice (England & Wales), Queen’s Bench Division (Administrative Court) (Yhdistynyt kuningaskunta)
Tiivistelmä/TV
Football Association Premier League (FAPL) hallinnoi Englannissa korkeimman tason ammattilaisjalkapallosarjaa eli Valioliigaa, ja vastaa Valioliigan otteluita koskevien televisiointioikeuksien myynnistä. Televisiointioikeudet myönnetään avoimessa kilpailumenettelyssä ja lähetystoiminnan harjoittajille myönnetään alueelliset yksinoikeudet Valioliiga-otteluiden suoriin lähetyksiin. Alue vastaa yleensä yhtä jäsenvaltiota, joten televisionkatsojat voivat katsoa vain heidän asuinvaltioonsa sijoittautuneiden lähetystoiminnan harjoittajien lähettämiä otteluita.
Jokainen lähetystoiminnanharjoittaja sitoutuu salaamaan satelliittisignaalinsa ja lähettämään sen salattuna tilaajille vain sille myönnetyllä alueella. Tämä toimenpide tehdään alueellisen yksinoikeuden suojaamiseksi ja sen estämiseksi, ettei yleisö vastaanota lähetyksiä kyseessä olevan jäsenvaltion ulkopuolella. Käsiteltävinä olevissa asioissa oli pyritty kiertämään tätä yksinoikeutta.
Jotkin Iso-Britanniassa sijaitsevat pubit olivat käyttäneet kreikkalaisen lähetystoiminnan harjoittajan suojauksenpurkukortteja, jotka oli tarkoitettu ainoastaan Kreikassa käytettäväksi. Pubit olivat ostaneet kortit ja laitteet edullisemmin kuin mitä lähetysoikeudet olisivat maksaneet Iso-Britanniassa, jossa Sky hallitsee markkinoita. FAPL:n näkemyksen mukaan tällaisilla toimilla loukataan televisiointioikeuksiin liittyvää yksinoikeutta sekä vähennetään näiden oikeuksien arvoa. FAPL oli nostanut siviilioikeudellisia kanteita sekä niitä pubeja vastaan, jotka olivat ostaneet ulkomaalaisia suojauksenpurkukortteja, että niitä jakelijoita vastaan, jotka olivat kortit pubeille toimittaneet.
Ennakkoratkaisukysymykset
Kansalliset tuomioistuimet esittivät useita kysymyksiä. Ennakkoratkaisukysymyksillä pyrittiin selvittämään, mikä merkitys unionin oikeudella on dekoodausvälineiden käytön kannalta, ja erityisesti estääkö unionin oikeus ulkomaalaisten dekoodausvälineiden käytön.
Julkisasiamies Kokottin ratkaisuehdotus
Julkisasiamiehen näkemyksen mukaan dekoodauslaitteista ei tule laittomia laitteita direktiivissä 98/84 tarkoitetulla tavalla, vaikka niitä käytettäisiin sellaisella alueella, jota palvelun tarjoajan antama lupa ei kata. Jäsenvaltioiden on kuitenkin kansallisessa lainsäädännössä mahdollista kieltää dekoodauslaitteiden käyttö yksityis- ja kotikäyttöön tarkoitetuissa laitteissa.
Julkisasiamies totesi, että erityiset lähetyksiin sisältyvät osat, kuten musiikki, ovat tekijänoikeudella suojattuja, ja jos näistä suojatuista teoksista luodaan katkelmia dekooderin muistiin, on kysymys kappaleen valmistamisesta. Sen sijaan itse pelejä koskevat suorat lähetykset eivät saa tekijänoikeudella sellaista suojaa, että sillä voitaisiin perustella sisämarkkinoiden jakaminen kieltämällä dekoodauslaitteiden käyttö kokonaan.
Julkisasiamies myös huomautti, että palvelujen tarjoamisen vapaus on esteenä säännöksille, joissa teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan liittyvistä syistä kielletään toisesta jäsenvaltiosta hankittujen dekoodauslaitteiden käyttö.
Viitattu oikeuskäytäntö: yhditetyt asiat 92/92 ja 326/92 Phil Collins ym.; 158/86 Warner Brothers; 55/80 ja 57/80 Musik-Vertrieb membran; C-200/96 Metronome Musik; 262/81 Coditel; C-5/08 Infopaq; C-467 Padawan; C-306/05 SGAE; C-518/08 Gala-Salvador Dalí; C-28/04 Tod’s; C-293 Egeda; C-136/09 Organismos Sillogikis Diacheirisis Dimiourgon Theatrikon kai Optikoakoustikon Ergon