EUT:2011:C-70/10

Instanssin nimiEUT
Ratkaisun päivämäärä24.11.2011
Tuomion numeroC-70/10
Laki, lainkohtaDirektiivi 2000/31 ("direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä"), erityisesti 1, 12 ja 15 artiklat, direktiivi 2001/29 ("tekijänoikeusdirektiivi"), erityisesti 8, 16 ja 59 artiklat, ja direktiivi 2004/48 ("teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa koskeva direktiivi"), erityisesti 3 ja 11 artiklat, sekä henkilötietojen suojaa ja käsittelyä koskevat direktiivit 95/46/EY ja 2002/58/EY
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)Scarlet Extended SA
Osapuolet, vastaaja(t)Société belge des auteurs, compositeurs et éditeurs SCRL (SABAM)

Ennakkoratkaisupyynnön esittäjä Cour d’appel de Bruxelles (Belgia)

Tiivistelmä/TV

SABAM on belgialainen tekijänoikeusjärjestö, joka edustaa musiikkiteosten tekijöitä, säveltäjiä ja tuottajia myöntämällä lupia kyseisten tahojen suojattujen teosten käyttöön. Scarlet on internetyhteyden tarjoaja, joka järjestää asiakkailleen internetyhteyden tarjoamatta muita palveluja, kuten tiedostojen latausta tai jakoa.

SABAMin näkemyksen mukaan Scarletin asiakkaat latasivat internetistä ilman lupaa ja tekijänoikeuskorvauksia maksamatta SABAMin teosvalikoimaan sisältyviä teoksia vertaisverkkojen avulla. SABAM vaatii, että Scarlet estää tekijänoikeusloukkaukset.

Scarletin mukaan tekijänoikeusloukkausten estämiseksi vaadittavat tekniset ratkaisut eivät olleet toteuttamiskelpoisia. Suodatusjärjestelmän käyttöönotto rikkoisi henkilötietojen suojaa ja viestintäsalaisuutta koskevia unionin oikeuden säännöksiä, koska kaikki kyseissä verkossa tapahtuvat viestit olisi suodatettava ja tähän toimenpiteeseen sisältyisi IP-osoitteiden käsittelyä, jotka ovat henkilötietoja.

Asia eteni käsiteltäväksi muutoksenhakutuomioistuimeen (Cour d’appel de Bruxellesin ), joka halusi varmistua siitä, että Scarletille mahdollisesti määrättävät velvoitteet tekijänoikeusloukkausten estämiseksi ovat unionin oikeuden mukaisia.

Ennakkoratkaisukysymykset

Ennakkoratkaisupyyntö koski tietoyhteiskuntadirektiivejä 2001/29 ja teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa koskevaa direktiiviä 2000/48, luettuna yhdessä henkilötietodirektiivin 95/46, sähkökauppadirektiiin 2000/31 ja sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin 2002/58 kanssa sekä tulkittuna ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 8 ja 10 artiklan valossa.

Voidaanko internetyhteyden tarjoaja määrätä omalla kustannuksellaan ja ilman ajallista rajoitusta ottamaan käyttöön ennakoivassa tarkoituksessa koko asiakaskuntaansa yleisesti koskeva sähköisen viestinnän suodatusjärjestelmä tekijänoikeusloukkausten estämiseksi?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko kansallisen tuomioistuimen noudatettava suhteellisuusperiaatetta, kun se lausuu vaaditun toimenpiteen tehokkuudesta ja varoittavasta vaikutuksesta?

EUT:n ratkaisu

EUT muistutti, että sen aiemmasta oikeuskäytännöstä ilmenee, että kansallisilla tuomioistuimilla on toimivalta velvoittaa internetyhteyden välittäjät toteuttamaan toimenpiteitä, joilla myötävaikutetaan paitsi kyseisten välittäjien tarjoamien tietoyhteiskunnan palvelujen välityksellä tehtyjen immateriaalioikeuksien loukkausten lopettamiseen myös uusien loukkausten estämiseen. Kansalliset viranomaiset eivät kuitenkaan saa toteuttaa toimenpiteitä, joilla internetyhteyden tarjoaja velvoitetaan yleisesti valvomaan verkossaan siirtämiään tietoja. Valvontatoimenpiteiden on myös oltava oikeudenmukaisia ja oikeasuhteisia eivätkä ne saa olla liian kalliita. Valvontatoimenpiteiden rajoituksista on säädetty esimerkiksi sähkökauppadirektiivin 2000/31 15 artiklassa ja teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa koskevan direktiivin 2004/48 3 artiklassa.

Asiassa oli merkityksellistä, velvoitetaanko internetyhteyden tarjoaja ottamaan käyttöön suodatusjärjestelmä, jonka avulla se pystyy aktiivisesti valvomaan kunkin sen asiakkaan kaikkia tietoja immateriaalioikeuksien kaikkien uusien loukkausten estämiseksi. Tällainen ennakkovalvonta edellyttäisi kaikkien kyseisen internetyhteyden tarjoajan verkossa kulkevien sähköisten viestien aktiivista havainnointia, ja se käsittäisi kaiken välitettävän tiedon ja kaikki kyseistä verkkoa käyttävät asiakkaat. Näin ollen asetettaisiin internetyhteyden tarjoajalle sellainen yleinen valvontavelvollisuus, joka on kielletty direktiivin 2000/31 15 artiklan 1 kohdassa.

Yleinen valvontavelvollisuus merkitsisi myös huomattavaa puuttumista internetyhteyden tarjoajan elinkeinovapauteen, koska yrityksen tulisi ottaa käyttöön monimutkainen, kallis ja pysyvä tietotekninen järjestelmä omalla kustannuksellaan. Tämä olisi direktiivin 2004/48 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen edellytysten vastaista, sillä kyseisessä säännöksessä edellytetään, että toimenpiteet immateriaalioikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi eivät saa olla liian monimutkaisia tai kalliita. Yleisen valvontajärjestelmän käyttöönotto ei täytä tekijänoikeuksien haltijoilla olevan immateriaalioikeuden suojaamisen ja internetyhteyden tarjoajien kaltaisilla toimijoilla olevan elinkeinovapauden välillä olevaa asianmukaisen tasapainon vaatimusta.

Lisäksi EUT huomautti, että yleinen valvontajärjestelmä loukkaisi myös internetyhteyden tarjoajan asiakkaiden perusoikeuksia eli heidän perusoikeuskirjan 8 artiklalla suojattua oikeuttaan henkilötietojen suojaan sekä heidän perusoikeuskirjan 11 artiklalla suojattua vapauttaan vastaanottaa tai levittää tietoja.

Näin ollen internetyhteyden tarjoajaa ei voida määrätä ottamaan käyttöön suodatusjärjestelmää, joka perustuu yleiseen valvontajärjestelmään.

Kokoonpano: tuomioistuimen kolmas jaosto toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja K. Lenaerts sekä tuomarit J. Malenovský (esittelevä tuomari), R. Silva de Lapuerta, E. Juhász ja G. Arestis

Julkisasiamies: P. Cruz Villalón

Viitattu oikeuskäytäntö: C-324/09 L’Oréal ym.; C-275/06 Promusicae

Asiasanatperusoikeudet, tekijänoikeus, tekijänoikeusloukkaus
Huomautukset

Ratkaisu luettavissa Curia-tietokannasta.

Share: