Ennakkoratkaisupyynnön esittäjä Corte d’appello di Torinon (Italia)
Tiivistelmä 26.9.2014/TV
Società Consortile Fonografici (SCF) on italialainen tekijänoikeusjärjestö, joka edustaa esittäjiä ja äänitteiden tuottajia. SCF huolehtii jäseniensä valtuuttamana tekijänoikeuskorvauksien hallinnoinnista, keräämisestä ja tilittämisestä.
SCF neuvotteli Italian hammaslääkäriliiton (Associazione Naziona Dentisti Italiani) kanssa yleissopimuksen tekemisestä kohtuullisen korvauksen määrittämiseksi äänitteiden välittämisestä yksityisillä vastaanotoilla sekä niiden levittämisestä millä tahansa tavalla. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina.
SCF nosti neuvotteluiden päätyttyä kanteen hammaslääkäri del Corsoa vastaan musiikin soittamisesta yksityisellä hammaslääkärin vastaanotollaan. Hän ei soittanut musiikkia suoraan äänitteiltä vaan äänite välittyi yleisradion kautta. SCF väitti, että del Corso oli soittamalla taustamusiikkina suojattuja äänitteitä välittänyt äänitteitä yleisölle kansallisen tekijänoikeuslain sekä kansainvälisen ja unionin oikeuden mukaisesti, ja hammaslääkärin tuli siten maksaa toiminnasta kohtuullinen korvaus.
Ennakkoratkaisukysymykset
Ennakkoratkaisupyyntö voidaan tiivistää kahteen kysymykseen. Ensinnäkin, ovatko kansainvälisen oikeuden säännöt, jotka ovat kohtuullista korvausta koskevaan oikeuteen sovellettavien unionin oikeussääntöjen taustalla, välittömästi sovellettavissa yksityisten välisessä oikeusriidassa ja mikä on näiden kansainvälisten oikeussääntöjen suhde unionin oikeussääntöihin? Toiseksi, onko hammaslääkärin, joka saattaa vastaanotollaan radiolähetyksiä kuultaviksi, suoritettava kohtuullinen korvaus radiolähetyksissä toisinnettavien äänitteiden epäsuorasta välittämisestä yleisölle?
Asian kannalta merkitykselliset kansainväliset oikeussäännöt ovat esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta Roomassa 1961 tehty kansainvälinen yleissopimus (Rooman yleissopimus), WIPO:n esitys- ja äänitesopimus vuodelta 1996 ja teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehty yleissopimus (TRIPS-sopimus).
Unionin oikeuden säännöksistä merkityksellisiä ovat direktiivi 92/100 vuokraus- ja lainausoikeuksista sekä tietyistä tekijänoikeuden lähioikeuksista henkisen omaisuuden alalla ja sen konsolidoitu versio 2006/115/EY, erityisesti artikla 8, sekä direktiivin 2001/29/EY 3 artikla.
EUT:n ratkaisu
EUT tulkitsi julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen mukaisesti, että yksityiset eivät voi vedota suoraan edellä mainittuihin kansainvälisiin sopimuksiin.
Direktiivin 92/100 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yleisön käsitettä tuomioistuin kuitenkin tulkitsi eri tavoin kuin julkisasiamies. EUT totesi, että yleisölle välittämisen käsite ei kata tapauksen kaltaisella hammaslääkärin yksityisellä vastaanotolla itsenäisen ammatinharjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa taustamusiikin soittamista radiosta. Näin ollen tekijänoikeuksienhaltijalla ei ole tapauksessa oikeutta korvaukseen.
EUT perusteli ratkaisuaan sillä, että hammaslääkärin asiakkaat muodostavat yleensä kokoonpanoltaan hyvinkin vakiintuneen henkilökokonaisuuden, eivätkä he ole yleisesti ketä tahansa henkilöitä. Hammaslääkärin asiakkaat eivät myöskään usein ole vastaanotolla yhtä aikaa eivätkä he pääsääntöisesti kuule samaa musiikkia. Hammaslääkäri ei voi myöskään järkevästi odottaa, että hänen asiakaskuntansa lisääntyisi musiikin levittämisen vuoksi eikä hän voi periä sen perusteella suurempaa hintaa palveluistaan. Näin ollen musiikin soittaminen ei vaikuta hammaslääkärin tuloihin eikä levittämisellä tavoitella voittoa.