EUT:2015:C-572/13

Instanssin nimiEUT
DiaarinumeroC-572/13
Ratkaisun päivämäärä12.11.2015
Tuomion numeroC-572/13
Laki, lainkohtaDirektiivi 2001/29/EY, 5 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdat
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)Hewlett-Packard Belgium SPRL
Osapuolet, vastaaja(t)Reprobel SCRL

EUT antoi 12.11.2015 ennakkoratkaisun tekijänoikeusasiassa, joka käsitteli sopivaan hyvitykseen liittyviä kysymyksiä. Ennakkoratkaisupyyntö koski tietoyhteiskuntadirektiivin (2001/29/EY) 5 artiklan 2 kohdan a ja b alakohtien tulkintaa, joissa säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta säätää kansallisessa lainsäädännössään poikkeuksia tekijöillä olevaan kappaleen valmistamista koskevaan yksinoikeuteen; valokopiointia koskeva ja yksityistä kopiointia koskeva poikkeus. Asiassa Reprobel SCRL (Reprobel) vaati Hewlett-Packard Belgium SPRL:ltä (HP) korvauksia sopivana hyvityksenä näiden poikkeusten nojalla.

Reprobel ilmoitti 16.8.2004 HP:lle, että tämän monitoimitulostimien myytäväksi asettamisen pitäisi johtaa 49,20 euron maksuun jokaisesta tulostimesta. Osapuolet eivät päässeet sopimukseen sovellettavasta maksusta, joten HP haastoi Reprobelin Brysselin alioikeuteen 8.3.2010. Se vaati tuomioistuinta toteamaan, ettei sen myytäväksi asettamista tulostimista ole maksettava minkäänlaista korvausta, ja toissijaisesti, että sen maksamat korvaukset muodostavat Belgian lainsäädännössä tarkoitetun sopivan hyvityksen. Reprobel haastoi 11.3.2010 HP:n samaan tuomioistuimeen, jotta HP tuomittaisiin maksamaan sille yhden euron korvaus ennakkona Belgian lainsäädännössä määrätyistä hyvityksistä. Brysselin alioikeus yhdisti nämä asiat ja totesi 16.11.2012 antamassaan tuomiossa, että Belgian tekijänoikeuslain 59.1 § ja 61.3 § eivät ole yhteensoveltuvia unionin oikeuden kanssa. Molemmat osapuolet valittivat tuomiosta Brysselin ylioikeuteen, joka esitti EUT:lle neljä ennakkoratkaisukysymystä.

Ensimmäisen kysymys koski tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdissa tarkoitettua sopivan hyvityksen käsitettä; onko käsitettä tulkittava eri tavoin sen mukaan, ovatko kyseessä kenen hyvänsä käyttäjän paperille tai samankaltaiselle alustalle valmistamat kappaleet vai luonnollisten henkilöiden valmistamat kappaleet, jotka on tehty yksityiseen ei-kaupalliseen käyttöön? Kun tietoyhteiskuntadirektiivin 5.2 artiklan a alakohdassa ei täsmennetä käyttäjiä, kappaleen valmistamisen käyttötarkoitusta tai sitä, onko se luonteeltaan yksityistä vai ei, poikkeus koskee kaikkia käyttäjäryhmiä riippumatta valmistettujen kappaleiden käyttötarkoituksesta.

Tietoyhteiskuntadirektiivin 5.2 artiklan b alakohdassa säädetään yksityistä kopiointia koskevasta poikkeuksesta. Siinä todetaan nimenomaisesti, että kappaleet on valmistettu mille tahansa välineelle, joten se koskee myös paperille tai samankaltaiselle alustalle tehtyjä kappaleita. Kappaleenvalmistustekniikkaa ei ole tarkennettu. Se voi olla valokuvaustekniikkaa tai muuta menetelmää, jolla on samanlaiset vaikutukset.

Valokopiointia koskevan poikkeuksen ja yksityistä kopiointia koskevan poikkeuksen soveltamisalat ovat osittain päällekkäiset. Luonnollisten henkilöiden valmistamat kappaleet, jotka on tehty yksityiseen käyttöön ja joiden käyttötarkoitus ei ole välittömästi tai välillisesti kaupallinen, voivat kuulua molempien poikkeusten alaan.

EUT viittasi tuomioonsa Padawan (C-467/08) ja muistutti, että sopiva hyvitys on itsenäinen unionin oikeuden käsite, jota on tulkittava yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, jotka ovat ottaneet käyttöön yksityistä kopiointia koskevan poikkeuksen. EUT on myös todennut, että sopiva hyvitys on laskettava suojattujen teosten tekijöille aiheutuvan vahingon kriteerin perusteella; hyvitys on katsottava tekijälle aiheutuneen vahingon vastineeksi.

Valokopiointia koskevassa poikkeuksessa on tehtävä sopivan hyvityksen osalta ero luonnollisten henkilöiden yksityiseen käyttöön valmistamien kappaleiden ja muiden välillä, koska oikeudenhaltijoille tilanteissa aiheutuvat vahingot eivät ole samat. EUT totesi, että 5 artiklan 2 kohdan a ja b alakohtia on tulkittava siten, että ilmaisun sopiva hyvitys osalta on tehtävä ero sen mukaan, valmistaako kuka hyvänsä käyttäjä kappaleet vai onko kyseessä luonnollisten henkilöiden yksityiseen ei-kaupalliseen käyttöön valmistamat kappaleet.

Toinen ennakkoratkaisukysymys koski kertakorvauksen ja suhteellisen korvauksen vahvistamista sopivan hyvityksen rahoittamiseksi. Kiinteämääräinen korvaus maksettaisiin ennen kappaleiden valmistamista saatettaessa laitteet vaihdantaan jäsenvaltiossa. Suhteellinen korvaus puolestaan maksetaan kappaleiden valmistamisen jälkeen. EUT muistutti, että sopivan hyvityksen tarkoituksena on korvata todella valmistettujen kappaleiden vuoksi aiheutunut vahinko. Kappaleet valmistaneiden henkilöiden on korvattava syntynyt vahinko maksamalla oikeudenhaltijalle korvaus.

EUT:n mukaan säännökset ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jolla yhdistetään oikeudenhaltijoille kuuluvan sopivan hyvityksen rahoittamiseksi kiinteämääräinen korvaus ja suhteellinen korvaus. Ne ovat esteenä, jos

– etukäteen maksettavan kiinteämääräisen korvauksen määrä lasketaan vain kappaleiden valmistamisnopeuden mukaan

– jälkikäteen perittävä suhteellinen korvaus vaihtelee sen mukaan, onko maksuvelvollinen osallistunut korvauksen perimiseen vai ei

– yhdistetyssä järjestelmässä ei ole tarpeellisia palautusmekanismeja.

Kolmas kysymys koski hyvityksen saajia. Ovatko artiklan alakohdat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan jäsenvaltio saa myöntää osan oikeudenhaltijoille kuuluvasta sopivasta hyvityksestä teosten kustantajille ilman, että heille asetetaan velvollisuutta tarjota tekijöille mahdollisuutta hyötyä osasta hyvitystä, joka niiltä jää saamatta? EUT totesi, että sopiva hyvitys kuuluu kappaleenvalmistusoikeuden haltijoille, joiden joukossa kustantajat eivät ole, joten ne eivät voi saada hyvitystä mainittujen poikkeusten nojalla.

Neljäs ennakkoratkaisukysymys käsitteli sopivan hyvityksen perimistä nuottilehtien kopioista. Ovatko alakohdat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jolla otetaan käyttöön sopivan hyvityksen perimiseksi järjestelmä, joka kattaa myös nuottilehtien kappaleiden valmistamisen ja oikeudenvastaisen kappaleiden valmistamisen laittomasta lähteestä?

EUT totesi, että nuottilehdet on suljettu direktiivin valokopiointia koskevan poikkeuksen soveltamisalan ulkopuolelle, joten niitä ei voida ottaa huomioon sopivaa hyvitystä laskettaessa. Kun alakohtien poikkeuksien soveltamisalat ovat osittain päällekkäiset, sama koskee yksityistä kopiointia. EUT viittasi tuomioonsa ACI Adam ym. (C-435/12) ja muistutti, ettei direktiivin yksityistä kopiointia koskeva poikkeus kata tilannetta, jossa kopiointi on tehty laittomasta lähteestä. EUT:n mukaan säännökset ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jolla otetaan käyttöön sopivan hyvityksen perimiseksi järjestelmä, joka kattaa myös nuottilehtien kopiot tai oikeudenvastaisten kappaleiden valmistaminen laittomista lähteistä.

(VS)

Asiasanathyvitys, kappaleen valmistaminen, kopiointi, korvaukset, tekijänoikeus
Huomautukset

Tuomio luettavissa EUT:n Curia-sivustolla tapauksen numerolla C‑572/13.Viitattu oikeuskäytäntö:

  • Padawan C-467/08
  • ACI Adam ym. C-435/12
  • Blanco Pérez ja Chao Gómez C-570/07 ja C-571/07
  • VG Wort ym. C‑457/11–C‑460/11
  • Amazon.com International Sales ym. C‑521/11

Share: