GS Median ylläpitämälle internetsivustolle GeenStijl.nl (jäljempänä Geenstilj-sivusto) oli laitettu hyperlinkkejä, jotka johtivat toisille sivustoille, joilla oli mahdollista katsoa Playboy-aikakauslehteä varten otettuja valokuvia. Kyseisten valokuvien tekijänoikeuksia hallinnoi Playboy-lehteä kustantanut Sanoma Media Netherlands BV (jäljempänä Sanoma). GS Media ei reagoinut mitenkään Sanoman kehotuksiin poistaa hyperlinkki kyseisiin valokuviin. Sanoma, Playboy Enterprises Inc ja Britt Geertruida Dekker (jäljempänä yhdessä Sanoma ym.) nostivat asiassa kanteen tekijänoikeuden loukkauksesta.
Alankomaiden ylimmän oikeusasteen tuomioistuin (Hoge Raad der Nederlanden) päätyi esittämään unionin tuomioistuimelle (EUT) seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
”1) a) Onko kyse ’yleisölle välittämisestä’ direktiivin 2001/29 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä silloin, kun muu kuin tekijänoikeuden haltija viittaa ylläpitämällään internetsivustolla olevalla hyperlinkillä kolmannen ylläpitämään, internetin käyttäjien saavutettavissa olevaan internetsivustoon, jolla teos on saatettu saataviin ilman oikeudenhaltijan lupaa?
b) Vaikuttaako edeltävään kysymykseen annettavaan vastaukseen se, että teosta ei myöskään muulla tavoin ole aiemmin saatettu yleisön saataviin oikeudenhaltijan luvalla?
c) Onko merkitystä sillä, että hyperlinkin tarjoaja tietää tai sen pitäisi tietää siitä, että tekijänoikeuden haltija ei ole antanut lupaa teoksen lataamiseen ensimmäisen kysymyksen a kohdassa mainitulle kolmannen internetsivustolle, ja tilanteen mukaan siitä, että teosta ei myöskään muulla tavoin ole aiemmin välitetty yleisölle tekijänoikeuden haltijan luvalla?
2) a) Mikäli vastaus ensimmäisen kysymyksen a kohtaan on kieltävä: onko kyseisessä tapauksessa kuitenkin kyse yleisölle välittämisestä tai voiko siitä olla kyse, jos internetsivusto, johon hyperlinkki osoittaa, ja sen myötä teos ovat kyllä internetin käyttäjien löydettävissä mutta eivät helposti, joten hyperlinkin tarjoaminen helpottaa huomattavasti teoksen löytämistä?
b) Onko toisen kysymyksen a kohtaan vastaamisen kannalta merkitystä sillä, että hyperlinkin tarjoaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää siitä, että internetsivusto, johon hyperlinkki osoittaa, ei ole helposti internetin käyttäjien löydettävissä tai saatavissa?
3) Onko muita seikkoja, jotka on otettava huomioon vastattaessa kysymykseen siitä, onko kyse yleisölle välittämisestä, jos hyperlinkin kautta saatetaan saataviin teos, jota ei aiemmin ole tekijänoikeuden haltijan luvalla välitetty yleisölle?”
EUT katsoi aiheelliseksi tarkastella em. kolmea ennakkoratkaisukysymystä yhdessä. Kysymys oli siitä, onko direktiivin tarkoittamana yleisölle välittämisenä pidettävä sitä, että internetsivulle laitetaan hyperlinkki, joka johtaa ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa julkaistuihin suojattuihin teoksiin.
EUT huomautti, että päätöksessä Svensson ym. (C-466/12, EU:C:2014:76) unionin tuomioistuin tulkitsi 3 artiklan 1 kohtaa siten, ettei yleisölle välittämisenä voinut pitää sellaisten hyperlinkkien laittamista internetsivustolle, jotka johtavat toisella internetsivustolla vapaasti käytettävissä oleviin teoksiin. Tämä tulkinta vahvistettiin myös päätöksellä BestWater International (C-348/13, ei julkaistu, EU:C:2014:2315).
Tässä tapauksessa hyperlinkit tarjosivat kuitenkin pääsyn sivustolle, jossa suojatut teokset olivat ilman tekijänoikeuden haltijoiden lupaa.
EUT totesi, että internetillä on erityinen merkitys perusoikeuskirjassa taattujen sananvapauden ja tiedonvälityksen kannalta, ja että hyperlinkeillä edistetään internetin moitteetonta toimintaa ja mielipiteen- ja tiedonvaihtoa. Erityisesti yksityishenkilön voi olla myös vaikeaa tarkistaa, tarjoaako hyperlinkin kohdesivusto pääsyn tekijänoikeuden haltijan luvalla julkaistuihin teoksiin.
Mikäli henkilö ilman ansaintatarkoitusta laittaa esille hyperlinkin, joka johtaa luvatonta materiaalia sisältävälle sivustolle, on EUT:n mukaan otettava huomioon, ettei henkilö tiedä eikä voi kohtuudella tietää teoksen julkaistun internetissä luvatta. Sitä vastoin, kun asiassa on selvitetty, että henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää linkin takana olleiden teosten julkaistun internetissä laittomasti, on kyseisen linkin esiin laittaminen yleisölle välittämistä.
Sama koskee EUT:n mukaan tilannetta, jossa tarjottu linkki antaa mahdollisuuden kiertää rajoitustoimenpiteitä, joita suojatun teoksen kohdesivustolla on toteutettu pääsyn rajoittamiseksi esimerkiksi vain tilaajille.
EUT totesi, että jos linkki laitetaan esille ansiotarkoituksessa, voi linkin esiin laittavan odottaa tarkistavan teoksen olevan kohdesivustolla laillisesti. Tällaisessa tilanteessa luvattomasti julkaistuihin teoksiin johtavan linkin laittaminen esille katsotaan direktiivin tarkoittamaksi yleisölle välittämiseksi.
EUT piti kiistattomana, että GS Media oli ansaintatarkoituksessa laittanut GeenStijl-sivustolle hyperlinkkejä sivustoille, jotka sisälsivät ilman Sanoman lupaa julkaistuja valokuvia. EUT katsoi GS Median olleen myös tietoinen siitä, että valokuvat olivat sivustolla laittomasti. Näin ollen GS Media ei pystynyt kumoamaan olettamaa, jonka mukaan linkkien laittaminen esille on tapahtunut täysin tietoisena julkaisemisen lainvastaisuudesta. GS Media oli siis suorittanut direktiivin mukaisen yleisölle välittämisen.
EUT totesi, että luvattomaan sisältöön johtavan hyperlinkin laittaminen sivustolle on katsottava yleisölle välittämiseksi, mikäli henkilö tiesi tai hänen olisi kohtuudella pitänyt tietää kohdesivuston teosten olleen julkaistu lainvastaisesti. Mikäli hyperlinkki on laitettu sivustolle ansaintatarkoituksessa, oletetaan linkin laittajan olleen tietoinen siitä, että kyseiset teokset oli julkaistu lainvastaisesti.