-verkkolehtiEnnakkoratkaisupyynnön esittäjä Østre Landsret (Tanska)
Tiivistelmä/TV
Ennakkoratkaisukysymyksellä arvioitiin, oliko Tanskan kansallinen tekijänoikeuslainsäädäntö yhteensopiva tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteen kanssa videotallenteiden vuokrauksessa.
Warner-yhtiö oli tuottanut elokuvan ”Never say never again” ja omistanut sen tekijänoikeudet Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Elokuvan videotuotantoon liittyvien oikeuksien hallinnointi oli siirretty Tanskan osalta Metronome-yhtiölle. Elokuvasta tehty tallenne oli ollut luvallisesti myynnissä Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Christiansen, jolla oli videoliike Kööpenhaminassa, oli ostanut Lontoosta yhden kappaleen vuokratakseen sitä Tanskassa. Christiansenia oli kielletty vuokraamasta tallennetta Tanskassa Tanskan kansallisen lainsäädännön nojalla. Kansallinen lainsäädäntö antaa elokuvateoksen tekijälle tai tuottajalle oikeuden estää teoksen videotallenteen vuokraaminen ilman hänen suostumustaan.
Ennakkoratkaisukysymys
Onko perustamissopimuksen 30 ja 36 artiklaa, yhdessä 222 artiklan kanssa, tulkittava siten, että videotallenteen tekijänoikeuden haltija ei voi estää videotallenteen vuokralle tarjoamista jäsenvaltiossa, kun tallennetta on laillisesti myyty toisessa jäsenvaltiossa, kun maahantuotuja ja kyseisessä jäsenvaltiossa valmistettuja tallenteita kohdellaan samalla tavoin ja tallenteiden maahantuontia ei ole estetty?
EYT:n ratkaisu
EYT huomautti aluksi, että asiassa ei ole asetettu minkäänlaisia esteitä tai maksuja elokuvan tallenteen maahantuonnille ja kansallisen lainsäädännön mukaiset oikeudet ovat käytössä vasta, kun tallenne on saapunut maahan. Lisäksi EYT muistutti, että videotallenteita ei levitetä kaupallisesti ainoastaan myymällä vaan myös vuokraamalla. Näin ollen oikeus kieltää videotallenteen vuokraaminen vaikuttaa videotallenteiden myyntiin ja siten epäsuorasti myös yhteisön sisäiseen kauppaan, ja kysymys on 30 artiklassa kielletystä määrällistä rajoitusta vastaavasta toimenpiteestä.
Koska kysymys on määrällistä rajoitusta vastaavasta toimenpiteestä, tuomioistuin tutki voidaanko lainsäädäntöä kuitenkin pitää oikeutettuna 36 artiklan perusteella. Perustamissopimuksissa ei tuomioistuimen mukaan kyseenalaisteta tekijälle kuuluvaa oikeutta määrätä esittämisestä ja kappaleen valmistamisesta. Koska videotallenteiden vuokrausmarkkinat saavuttavat suuremman yleisömäärän kuin myyntimarkkinat, ne tarjoavat elokuvien tekijöille merkittäviä mahdollisuuksia tulojen hankkimiseen. Näin ollen ainoastaan varmistamalla, että tekijät saavat tuloja tallenteiden myynnistä kuluttajille ja tallenteiden vuokraajille, ei voida varmistaa tekijöille oikeasuhtaista korvausta vuokrausten lukumäärästä.
EYT näkemyksen mukaan kansallinen lainsäädäntö on oikeutettu 36 artiklan perusteella, koska se pyrkii turvaamaan tekijöille oikeutetut tulot.
Kokoonpano: Bosco (puheenjohtaja), Due, Moitinho de Almeida, Koopmans, Everling, Bahlmann, Galmot, Joliet ja Schockweiler
Julkisasiamies: Mancini
Viitattu oikeuskäytäntö: yhdistetyt asiat 55/80 ja 57/80, 262/81 Musik-Vertrieb Membran; 62/79, Coditel; 58/80, Dansk Supermarked v. Imerco