Julkisasiamies: C-418/01

Instanssin nimiEUT:n julkisasiamies
DiaarinumeroC-418/01
Ratkaisun päivämäärä2.10.2003
Tuomion numeroC-418/01
Laki, lainkohtaETY:n perustamissopimus, 82 artikla
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)IMS Health GmbH & Co. OHG
Osapuolet, vastaaja(t)NDC Health GmbH & Co. KG.

Ennakkoratkaisupyynnön esittäjä Landgericht Frankfurt am Main (Saksa)

Tiivistelmä/TV

IMS ja NDC ovat yrityksiä, jotka seuraavat lääkkeiden ja terveysvalmisteiden alalla tapahtuvaa myyntiä. IMS toimitti lääketehtaille Saksassa tietoja lääkkeiden alueellisesta myynnistä, tieto oli esitetty käyttämällä tietynlaista aluejaottelua. IMS oli jakanut aluejaotteluaan ilmaiseksi apteekeille ja lääkäreiden vastaanotoille. Tämä toiminta oli myötävaikuttanut siihen, että jaotteluista oli tullut yleisesti käytössä oleva standardi, johon asiakkaat olivat sovittaneet atk- ja jakelujärjestelmänsä. Lisäksi IMS perusti jaotteluiden parantamiseksi työryhmän, jossa oli mukana lääketeollisuuden edustajia.

Jaotteluiden luomisessa oli käytetty erilaisia kriteereitä, kuten kuntien hallinnollisia rajoja ja postinumeroalueita. Yksittäisten osamarkkinoiden rajojen yksityiskohtaisessa määrittämisessä oli lisäksi otettu huomioon muita tekijöitä, kuten alueen ominaispiirteet (kaupunkialue vai maaseutu) ja kuinka tiheässä kyseisellä alueella oli apteekkeja ja lääkäreiden vastaanottoja.

IMS:n entinen toimitusjohtaja jätti toimensa 1998 ja perusti yrityksen PII, joka toimi samalla alalla ja joka käytti tutkimuksissaan aluejaottelua, joka oli hyvin lähellä IMS:n käyttämiä jaotteluita. NDC osti PII:n.

IMS katsoi, että PII ja myöhemmin NDC loukkasi sen tekijänoikeutta käyttämällä IMS:n jaottelua. NDC pyysi IMS:lta oikeutta käyttää sen jaottelua korvausta vastaan, mutta IMS ei suostunut neuvotteluihin. NDC ilmoitti IMS:n menettelyn määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä komissiolle, joka hyväksyi vaatimuksen ja vaati, että IMS luovuttaa tiedot pyynnöstä korvausta vastaan. IMS puolestaan vaati NDC:ta lopettamaan tekijänoikeusloukkauksen pyytämällä turvaamistoimenpidettä kansallisesta tuomioistuimesta.

Ennakkoratkaisukysymykset

Kansallinen tuomioistuin esitti seuraavat kysymykset yhteisön tuomioistuimelle:

1. Onko määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä, kun määräävässä markkina-asemassa oleva yritys ei suostu tekemään käyttöoikeussopimusta tekijänoikeudellisesti suojatun tietokannan käyttämisestä sellaisen yrityksen kanssa, joka haluaisi päästä samoille maantieteellisille ja asiallisille markkinoille, jos potentiaaliset asiakkaat eivät hanki mitään sellaisia tuotteita, joissa ei ole käytetty tekijänoikeudellisesti suojattua tietokantaa, koska asiakkaat ovat jo tottuneet käyttämään tuotteita, jotka perustuvat tekijänoikeudellisesti suojattuun tietokantaan?

2. Onko määräävän markkina-aseman väärinkäytössä merkitystä sillä, missä laajuudessa määräävässä markkina-asemassa oleva yritys on käyttänyt markkinavastapuolen työntekijöitä kehitellessään tekijänoikeudellisesti suojattua tietokantaa?

3. Onko määräävän markkina-aseman väärinkäytössä merkitystä sillä, millaisia haittoja (erityisesti kustannuksia) aiheutuisi sellaisille asiakkaille, jotka ovat tähän asti käyttäneet määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen tuotetta, jos nämä käyttäjät vastaisuudessa hankkisivat kilpailevan yrityksen tuotteen, jossa ei ole käytetty tekijänoikeudellisesti suojattua tietokantaa?”

Julkisasiamies Tizzanon ratkaisuehdotus

Julkisasiamies huomautti, että ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys lähtee olettamuksesta, että tietyn tekijänoikeussuojaa saavan aluejaottelun käyttö on välttämätöntä lääkkeiden alueellisten myyntitilastojen markkinoille saattamiseksi ja niillä toimimiseksi. Tätä on perusteltu sillä, että potentiaaliset asiakkaat (lääkeyritykset) kieltäytyvät ostamasta tilastoja, joita ei ole toteutettu tällaisen jaon perusteella. Kysymys myös asettaa olettamuksen, että kyseisen aluejaottelun tekijänoikeuden haltijana oleva yritys on määräävässä markkina-asemassa kyseisen maan alueellisilla myyntitilastomarkkinoilla.

Käyttöoikeuden epäämistä voidaan pitää määräävän aseman väärinkäyttönä vain, jos pyytävä yritys ei halua aineellisesti rajoittautua immateriaalioikeuden haltijan johdannaisilla markkinoilla jo tarjoamien tavaroiden/palvelujen jäljentämiseen, vaan aikoo tuottaa ominaisuuksiltaan erilaisia tavaroita/palveluita, joilla tyydytetään kuluttajien sellaisia erityistarpeita, joita olemassa olevilla tavaroilla/palveluilla ei tyydytetä. Jos käyttöoikeuden haluava yritys sen sijaan aikoisi tuottaa ainoastaan olemassa olevan kaltaisia palveluita, ei olisi kyse määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.

Julkisasiamiehen näkemyksen mukaan ensimmäiseen kysymykseen tulee vastata siten, että tekijäoikeuden suojaamaa aineetonta hyödykettä koskevan käyttöoikeuden epääminen on määräävän aseman väärinkäyttöä, jos a) epäämiseen ei ole objektiivisia perusteita, b) immateriaalioikeuden kohteena olevan aineettoman hyödykkeen käyttö on johdannaisilla markkinoilla toimimisen kannalta välttämätöntä, ja jos oikeudenhaltija voisi estää kaiken kilpailun näillä markkinoilla. Tällöin kuitenkin edellytetään, että käyttölupaa pyytävä yritys ei halua aineellisesti rajoittautua immateriaalioikeuden haltijan johdannaisilla markkinoilla jo tarjoamien tavaroiden/palvelujen jäljentämiseen, vaan aikoo tuottaa ominaisuuksiltaan erilaisia tavaroita/palveluita, joita ei vielä ole saatavilla.

Toisen ja kolmannen ennakkoratkaisukysymyksen osalta julkisasiamies totesi olevan selvää, että jos lääketehtaiden täytyi ponnistella suhteettomasti (toiminnan järjestämisen kannalta ja taloudellisesti) siirtyäkseen pois IMS:n aluejaottelusta toisenlaiseen aluejaotteluun, tulisi toisenlaisen aluejaottelun luominen sen kilpailijalle vähemmän kannattavaksi. Tällöin kilpailijan tulisi tarjota potentiaalisille asiakkaille erityisen edullisia ehtoja saadakseen nämä hankkimaan vaihtoehtoisen aluejaottelun perusteella toteutetut tilastot, mikä aiheuttaisi vaaran siitä, ettei se onnistuisi lyhentämään suorittamiaan investointeja.

Näin ollen asiassa on merkityksellistä missä määrin lääkeyritysten edustajat olivat osallistuneet tekijänoikeuden suojaaman aluejaottelun kehittämiseen sekä se, minkälaisen rasituksen nämä yritykset joutuvat kantamaan voidakseen ostaa muun kuin tekijänoikeuden suojaaman aluejaottelun perusteella laadittuja tilastoja.

Viitattu oikeuskäytäntö: yhdistetyt asiat C‑241/91 P ja C‑242/91 P, RTE ja ITP v. komissio; C-7/97, Bronner

Asiasanatkilpailu, kilpailuoikeus, tietokannat
Huomautukset

Ratkaisu luettavissa Curia-tietokannasta.

Share: