Ennakkoratkaisupyynnön esittäjä Landgericht Frankfurt am Main (Saksa)
Tiivistelmä/TV
IMS ja NDC ovat yrityksiä, jotka seuraavat lääkkeiden ja terveysvalmisteiden alalla tapahtuvaa myyntiä. IMS toimitti lääketehtaille Saksassa tietoja lääkkeiden alueellisesta myynnistä, tieto oli esitetty käyttämällä tietynlaista aluejaottelua. IMS oli jakanut aluejaotteluaan ilmaiseksi apteekeille ja lääkäreiden vastaanotoille. Tämä toiminta on myötävaikuttanut siihen, että jaotteluista oli tullut yleisesti käytössä oleva standardi, johon asiakkaat olivat sovittaneet atk- ja jakelujärjestelmänsä. Lisäksi IMS perusti työryhmän jaotteluiden parantamiseksi, jossa oli mukana lääketeollisuuden edustajia.
Aluejaotteluiden luomisessa oli käytetty erilaisia kriteereitä, kuten kuntien hallinnollisiin rajoja ja postinumeroalueita. Yksittäisten osamarkkinoiden rajojen yksityiskohtaisessa määrittämisessä oli lisäksi otettu huomioon muita tekijöitä, kuten alueen ominaispiirteet (kaupunkialue vai maaseutu) ja kuinka tiheässä kyseisellä alueella oli apteekkeja ja lääkäreiden vastaanottoja.
IMS:n entinen toimitusjohtaja jätti toimensa 1998 ja perusti yrityksen PII, joka toimi samalla alalla ja joka käytti tutkimuksissaan aluejaottelua, joka oli hyvin lähellä IMS:n käyttämiä jaotteluita. NDC osti PII:n.
IMS katsoi, että PII ja myöhemmin NDC loukkasi sen tekijänoikeutta käyttämällä IMS:n jaottelua. NDC pyysi IMS:lta oikeutta käyttää sen jaottelua korvausta vastaan, mutta IMS ei suostunut neuvotteluihin. NDC ilmoitti IMS:n menettelyn määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä komissiolle, joka hyväksyi vaatimuksen ja vaati, että IMS luovuttaa tiedot pyynnöstä korvausta vastaan. IMS puolestaan vaati NDC:ta lopettamaan tekijänoikeusloukkauksen pyytämällä turvaamistoimenpidettä kansallisesta tuomioistuimesta.
Ennakkoratkaisukysymykset
Kansallinen tuomioistuin esitti seuraavat kysymykset yhteisön tuomioistuimelle:
1. Onko määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä, kun määräävässä markkina-asemassa oleva yritys ei suostu tekemään käyttöoikeussopimusta tekijänoikeudellisesti suojatun tietokannan käyttämisestä sellaisen yrityksen kanssa, joka haluaisi päästä samoille maantieteellisille ja asiallisille markkinoille, jos potentiaaliset asiakkaat eivät hanki mitään sellaisia tuotteita, joissa ei ole käytetty tekijänoikeudellisesti suojattua tietokantaa, koska asiakkaat ovat jo tottuneet käyttämään tuotteita, jotka perustuvat tekijänoikeudellisesti suojattuun tietokantaan?
2. Onko määräävän markkina-aseman väärinkäytössä merkitystä sillä, missä laajuudessa määräävässä markkina-asemassa oleva yritys on käyttänyt markkinavastapuolen työntekijöitä kehitellessään tekijänoikeudellisesti suojattua tietokantaa?
3. Onko määräävän markkina-aseman väärinkäytössä merkitystä sillä, millaisia haittoja (erityisesti kustannuksia) aiheutuisi sellaisille asiakkaille, jotka ovat tähän asti käyttäneet määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen tuotetta, jos nämä käyttäjät vastaisuudessa hankkisivat kilpailevan yrityksen tuotteen, jossa ei ole käytetty tekijänoikeudellisesti suojattua tietokantaa?”
EYT:n ratkaisu
EYT lähestyi asiaa vastaamalla ensin toiseen ja kolmanteen ennakkoratkaisukysymykseen. Sen määrittämiseksi, onko jokin tuote tai palvelu välttämätön yritykselle, jotta se voi toimia tietyillä markkinoilla, on tutkittava onko olemassa vaihtoehtoisia ratkaisuja, vaikka ne olisivat epäedullisempia, mutta kuitenkin taloudellisesti kannattavia. Tämä arviointi kuuluu kansalliselle tuomioistuimelle.
EYT huomauttaa, että lääkeyritysten merkittävä osallistuminen aluejaottelun kehittämiseen voi aiheuttaa sen, että käyttäjät ovat tulleet teknisesti riippuvaisiksi jaottelusta. Täten on luultavaa, että yritysten pitäisi suorittaa erittäin suuria teknisiä ja taloudellisia ponnistuksia voidakseen hankkia muita kuin kyseiseen aluejakoon perustuvia lääkkeiden myyntitilastoja.
Ensimmäisen ennakkoratkaisukysymyksen osalta EYT huomautti, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yksinoikeus toisintamiseen on osa immateriaalioikeuden haltijalle kuuluvia oikeuksia, joten käyttöluvan epääminen ei voi sinällään olla määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä, vaikka tekijänoikeuden haltija olisikin määräävässä asemassa oleva yritys. Oikeudenhaltija voi kuitenkin käyttää yksinoikeuttaan siten, että poikkeuksellisissa olosuhteissa sitä voidaan pitää väärinkäyttönä. Tällöin kyse voi olla tuotteesta, joka on välttämätön tietyn toiminnan harjoittamiseksi.
EYT on aikaisemmassa oikeuskäytännössään todennut, että tekijänoikeuden haltijayrityksen kieltäytymistä antamasta oikeutta tietyn toiminnan harjoittamisessa välttämättömään tuotteeseen tai palveluun voidaan pitää väärinkäyttönä, kun kolme edellytystä täyttyy. Nämä edellytykset ovat: 1) kieltäytymisellä estetään markkinoille pääsy uudelta tuotteelta, jolle olisi potentiaalista kulutuskysyntää, 2) kieltäytymiseen ei ole perusteltuja syitä ja 3) sillä estetään kaikki kilpailu johdannaisilla markkinoilla.
Näiden pohjalta EYT jatkoi, että kilpailuintressiä voidaan pitää immateriaalioikeutta tärkeämpänä intressinä kuitenkin lähinnä silloin, kun esimerkiksi johdannaismarkkinoiden kilpailun epäämisestä seuraa haittaa kuluttajille. Toisaalta, jos määräävässä asemassa oleva yritys epää käyttöoikeuden immateriaalioikeudellisesti suojattuun johdannaismarkkinoilla toiminnan kannalta välttämättömään tuotteeseen, epäämistä voidaan pitää väärinkäyttönä vain, jos käyttöoikeutta pyytänyt yritys ei halua aineellisesti rajoittautua immateriaalioikeuden haltijan johdannaisilla markkinoilla jo tarjoamien tavaroiden tai palvelujen jäljentämiseen, vaan aikoo tarjota uusia tuotteita tai palveluja, joita haltija ei tarjoa ja joille on potentiaalista kulutuskysyntää. Tämän arvioiminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävä.
Näin ollen EYT vastasi ensimmäisen kysymyksen osalta, että yritys väärinkäyttää määräävää markkina-asemaa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: 1) käyttölupaa pyytänyt yritys aikoo kyseisten tilastojen toimitusmarkkinoilla tarjota sellaisia uusia tuotteita tai palveluja, joita immateriaalioikeuden haltija ei tarjoa ja joille on olemassa potentiaalista kysyntää, 2) epäämistä ei ole perusteltu objektiivisilla syillä, ja 3) epäämisellä varataan immateriaalioikeuden haltijalle lääkemyyntitilastojen toimitusmarkkinat kyseisessä jäsenvaltiossa ja estetään näin kaikki kilpailu näillä markkinoilla.
Tuomioistuimen viides jaosto toimien kokoonpanossa: Jann (puheenjohtaja ja esittelevä tuomari), Timmermans ja von Bahr
Julkisasiamies: Tizzano
Viitattu oikeuskäytäntö: yhdistetyt asiat C‑241/91 P ja C‑242/91 P, RTE ja ITP v. komissio; C-7/97, Bronner