Jäsenyysvelvoitteen noudattamatta jättämistä koskeva kanne, joka perustuu EY 226 artiklaan.
Tiivistelmä 20.11.2014/TV
Espanjan kuningaskunta ei ollut komission näkemyksen mukaan noudattanut vuokraus- ja lainausdirektiiviä (92/100/ETY). Komissio pyysi tuomioistuinta vahvistamaan jäsenyysvelvoitteen noudattamatta jättämisen.
Direktiivin perustelukappaleessa todetaan, että tekijänoikeuden haltijoille on tehokkaasti turvattava riittävä oikeudellinen suoja, jotta voidaan taata tekijöiden mahdollisuus tuloihin ja sijoitusten takaisin saamiseen sekä taata luovan ja taiteellisen työn jatkuvuus. Direktiivillä asetetaan jäsenvaltioille velvollisuus huolehtia siitä, että tekijänoikeuden haltijat ovat oikeutettuja heille kuuluvaan korvaukseen rajattuja poikkeuksia lukuun ottamatta.
Komission näkemyksen mukaan Espanjan kuningaskunta oli kuitenkin kansallisella lainsäädännöllä vapauttanut korvauksen maksamisesta kaikki muut toimijat paitsi yksityiset voittoa tavoittelevat laitokset ja voittoa tavoittelemattomat yksityiset yhteisöt, jotka eivät kuulu kategoriaan” yleishyödyllinen kulttuuri-, tieteellinen- tai koululaitos tai opetuslaitos”. Kun korvausvelvollisuuden poistamisesta oli näin tehty sääntö eikä poikkeus, ei direktiivin tavoite toteutunut, eli tekijöille ei voitu taata riittäviä tuloja heidän teostensa ilman lupaa tapahtuvasta hyödyntämisestä.
Espanjan kuningaskunnan näkemyksen mukaan korvausvelvollisuuden soveltamisala ei ollut niin rajallinen kuin komissio esitti. Sen mukaan direktiivissä ei myöskään annttu velvollisuuden suhteellisen ulottuvuuden osalta sellaisia tietoja tai tulkintaperusteita, joita voitaisiin pitää yleisenä sääntönä korvauksen maksamisesta tekijälle tai korvauksen maksamista koskevana vapautuksena. Lisäksi Espanjan kuningaskunta väitti, että direktiivissä jäsenvaltioille annettu laaja harkinta korvausvelvollisuuden rajoittamiseksi tai poistamiseksi kulttuuriin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi on painavampi kuin vaatimus riittävien tulojen takaamisesta tekijöille.
EYT:n ratkaisu
EYT:n mukaan komissio pyrkii kanteellaan selvittämään, mikä oli niiden vuokraus- ja lainausdirektiivin sääntöjen (5 artiklan 3 kohta) ulottuvuus, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat vapauttaa ”tietyt laitosten ryhmät” korvauksen maksamisesta tekijänoikeuden haltijoille. EYT muistutti, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhteisön oikeuden tulkinnassa oli huomioitava säännöksen sanamuodon lisäksi myös sillä tavoiteltu päämäärä. Direktiivin päätavoite oli taata tekijöille ja esittäjille riittävät tulot, sekä mahdollisuus saada takaisin ne erityisen suuret ja epävarmat sijoitukset, joita erityisesti äänitteiden ja elokuvien tuottaminen vaatii.
EYT:n tulkinnan mukaan lähes kaikkien lainaustoimintaa harjoittavien laitosten ryhmien vapauttaminen korvauksen maksamisesta oli vastoin direktiivin päätavoitetta. Vaikka kulttuurin edistämisessä oli kyse yleishyödyllisestä tavoitteesta, oli oikeudenhaltijoiden suojelu kuitenkin direktiivin erityinen tavoite. Tämän vuoksi yhteisön lainsäätäjä oli tarkoittanut rajoittaa vapautuksen soveltamisalaa.
EYT totesi komission kanteen perustelluksi ja totesi, että Espanjan kuningaskunta ei ollut noudattanut direktiiviä, koska se oli vapauttanut lähes kaikki julkista lainaustoimintaa harjoittavat tekijät velvollisuudesta maksaa korvausta tekijöille.
Kokoonpano: tuomioistuimen kolmas jaosto (puheenjohtaja A. Rosas sekä tuomarit A. Borg Barthet ja J. Malenovský)
Esittelevä tuomari: J. Malenovský
Julkisasiamies: E. Sharpston
Viitattu oikeuskäytäntö: Metronome Musik C-200/96; Komissio v. Portugali C-53/05; SENA C-245/00; Komissio v. Belgia C-433/02