Ennakkoratkaisupyynnön esittäjä Bundesgerichtshof (Saksa)
Tiivistelmä/TV
Cassina on istuimia valmistava yritys, jonka kokoelmaan kuuluu muun muassa Le Corbusier’n suunnittelemia nojatuoleja ja sohvia sekä pöytäkokonaisuus. Cassina oli tehnyt lisenssisopimuksen näiden huonekalujen valmistamisesta ja myymisestä.
Peek & Cloppenburg on Saksan alueella toimiva kauppaketju, joka myy naisten ja miesten vaatteita. Se teki yhteen myymäläänsä asiakkaiden käyttöön lepoalueen, joka oli varustettu Cassinan lisenssisopimukseen kuuluvilla kalusteilla. Lisäksi Peek & Cloppenburg oli asettanut kalusteita esille koristetarkoituksella toisessa myymälässä. Peek & Cloppenburgin käyttämät huonekalut eivät kuitenkaan olleet peräisin Cassinalta, vaan Italian Bolognassa sijaitseva yritys oli valmistanut ne ilman Cassinan lupaa. Huonekaluja ei ollut suojattu Italiassa tekijänoikeudella silloin, kun ne oli valmistettu.
Cassinan mukaan Peek & Cloppenburg loukkasi sen oikeuksia pitämällä huonekaluja koristetarkoituksessa esillä myymälöissään. Cassina haastoi Peek & Cloppenburgin oikeuteen vaatien, että huonekaluja ei saa pitää esillä myymälässä koristetarkoituksessa, lisäksi yritys vaati Peek & Cloppenburgia antamaan tietoja muun muassa asianomaisten huonekalujen jakelukanavista sekä vahingonkorvausta.
Ennakkoratkaisukysymykset
Kansallisen tuomioistuimen ennakkoratkaisukysymykset voidaan tiivistää seuraavasti:
Onko tietoyhteiskuntadirektiivissä 2001/29 (4 artiklan 1 kohta) tarkoitettu käsite teoksen alkuperäiskappaleen tai sen kopion levitys yleisölle muutoin kuin myymällä tulkittava siten, että se kattaa yhtäältä sen, että yleisölle annetaan mahdollisuus käyttää tekijänoikeudella suojatun teoksen kopioita ilman, että käyttöoikeuden luovutus merkitsee omistusoikeuden luovutusta, ja toisaalta kattaako se kyseisten kopioiden näytteillepanon yleisölle ilman mahdollisuutta käyttää niitä.
Jos kysymykseen vastataan myöntävästi, voiko tavaroiden vapaan liikkuvuuden suoja estää levitysoikeuden käyttämisen edellä mainituissa tapauksissa, kun esille asetetuilla kopioilla ei ole tekijänoikeudellista suojaa siinä jäsenvaltiossa, jossa ne on valmistettu ja saatettu markkinoille?
EYT:n ratkaisu
EYT totesi ensimmäisen kysymyksen osalta, että tietoyhteiskuntadirektiivin (2001/29) 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu käsite teoksen alkuperäiskappaleen tai sen kopion levitys yleisölle muutoin kuin myymällä merkitsee yksinomaan tämän kappaleen omistusoikeuden luovuttamista. Ainoastaan se, että yleisölle annetaan mahdollisuus käyttää tekijänoikeudella suojatun teoksen kopioita tai että kyseisiä kopioita on julkisesti esillä ilman, että yleisö voi edes käyttää niitä, ei voi muodostaa tällaista levitysmuotoa.
EYT perusteli ratkaisuaan sillä, että direktiivissä ei täsmennetä riittävästi käsitettä tekijänoikeudella suojatun teoksen levitys yleisölle, mutta käsite määritellään selkeämmin WIPOn tekijänoikeussopimuksessa ja esitys- ja äänitesopimuksessa. Levityksen käsitettä onkin tulkittava kansainvälisissä sopimuksissa annettujen määritelmien valossa. Tekijänoikeussopimuksessa tekijöiden levitysoikeuden käsite määritellään tekijöiden yksinoikeudeksi sallia teostensa alkuperäiskappaleiden ja niiden kopioiden saattaminen yleisön saataville myymällä ”tai luovuttamalla omistusoikeus muulla tavoin”. Kansainvälisissä sopimuksissa levityksen käsite liitetään yksinomaan omistusoikeuden luovutukseen.
EYT korosti, että päätelmää ei voi kumota tietoyhteiskuntadirektiivin johdanto-osan perustelukappaleilla. Niiden mukaan tekijänoikeuden yhdenmukaistamisen on perustuttava suojan korkeaan tasoon, koska tekijöiden on saatava asianmukainen korvaus teostensa käyttämisestä, ja tekijänoikeuden suojaa koskevan järjestelmän on oltava täsmällinen ja tehokas, koska suoja voidaan toteuttaa ainoastaan yhteisön lainsäätäjän asettamissa puitteissa. Yhteisöjen tuomioistuimen tehtävänä ei ole luoda tekijöiden hyväksi uusia oikeuksia, joista ei ole säädetty eikä laajentaa teoksen alkuperäiskappaleen tai sen kopion levittämisen käsitteen merkitystä siitä, mitä yhteisön lainsäätäjä on ajatellut.
Koska EYT vastasi ensimmäiseen kysymykseen kieltävästi, toiseen kysymykseen vastaaminen ei ollut tarpeen
Tuomioistuimen neljäs jaosto toimien kokoonpanossa: Lenaerts (puheenjohtaja), Arestis, Silva de Lapuerta, Juhász ja Malenovský (esittelevä tuomari)
Julkisasiamies: Sharpston
Viitattu oikeuskäytäntö: C‑306/05, SGAE