Julkisasiamies: C-52/07

Instanssin nimiEUT:n julkisasiamies
Ratkaisun päivämäärä11.9.2008
Tuomion numeroC-52/07
Laki, lainkohtaEY:n perustamissopimus, 82 artikla
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)Kanal 5 Ltd ja TV 4 A
Osapuolet, vastaaja(t)Föreningen Svenska Tonsättares Internationella Musikbyrå (STIM) u.p.a.

Ennakkoratkaisupyynnön esittäjä Marknadsdomstolen (Ruotsi)

Tiivistelmä/TV

Kanal 5 Ltd ja TV 4 AB ovat ruotsalaisia televisioyhtiöitä. Föreningen Svenska Tonsättares Internationella Musikbyrå (STIM) u.p.a ruotsalainen järjestö, joka hallinnoi kollektiivisesti musiikin tekijänoikeuksia. Asia koski korvausmallia, jota STIM soveltaa tekijänoikeudella suojattujen musiikkiteosten lähettämiseen televisiossa.

Kanal 5 ja TV 4 nostivat kanteen STIMia vastaan väittäen, että STIM käytti väärin määräävää markkina-asemaansa vaatiessaan televisioyhtiöitä maksamaan korvausmaksua, joka määräytyi niiden tulojen mukaan. Julkisen palvelun televisiokanava Sveriges Television (SVT) maksaa STIMille etukäteen sovitun kiinteän kokonaissumman.

Ennakkoratkaisukysymykset

Ennakkoratkaisukysymykset koskivat EY:n perustamissopimuksen 82 artiklaa, joka koskee määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Ennakkoratkaisukysymykset voi tiivistää seuraavasti:

Onko määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä se, että monopoliasemassa oleva tekijänoikeusjärjestö soveltaa korvausmallia, jossa korvauksen määrä lasketaan televisioyhtiöiden tulojen sekä lähetetyn musiikin määrän perusteella? Kysymys on sellaisista markkinoista, jotka koskevat tekijänoikeudella suojattujen musiikkiteosten saataville asettamista niiden lähettämiseksi televisiossa.

Vaikuttaako asiaan se, että toisen menetelmän mukaan voitaisiin tarkemmin yksilöidä ja ilmaista määrällisesti mainittujen teosten käyttö ja yleisö?

Onko sillä merkitystä, että korvauksen määrä lasketaan eri tavalla sen mukaan, onko kyse kaupallisista televisioyhtiöistä vai julkisen palvelun yhtiöstä?

Julkisasiamies Trstenjakin ratkaisuehdotus

Julkisasiamies tulkitsi määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi laskentamenetelmän, jossa televisioyhtiöt maksavat kiinteän osuuden mainos- ja tilaustuotoistaan. Jos korvaus kuitenkin perustui vaihtelevaan osuuteen, ei menettely ollut väärinkäyttöä. Tällöin laskelmassa oli kuitenkin huomioitava tekijänoikeudella suojattujen musiikkiteosten käytön määrä riittävällä tavalla. Julkisasiamies kuitenkin huomautti, että yhteisöjen tuomioistuimen asiana ei ole määrittää, millä laskentamenetelmällä tekijöiden ja televisiokanavien edut voitiin sovittaa parhaiten yhteen.

Jos toisenlaisella laskentamenetelmällä pystyttiin yllä kuvattua järjestelmää paremmin huomioimaan suojattujen teosten käytön määrä, oli kiinteään maksuosuuteen perustuva maksujärjestelmä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Sopimusten hallinnoinnista ja suojattujen teosten käytön valvonnasta aiheutuvat kustannukset tuli kuitenkin laskea mukaan käytön määrään perustuvan maksujärjestelmän kustannuksiin. Lisäksi julkisasiamies painotti, että jos alkuperäisessä, kiinteään maksuosuuteen perustuvassa maksujärjestelmässä, otetaan riittävästi huomioon mahdollinen tai odotettu katsojamäärä sekä suojattujen teosten käytön määrä, ei kyse ole kuitenkaan määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.

Julkisasiamies piti mahdollisesti määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä erilaisten laskentajärjestelmien soveltamista yksityisiin televisiokanaviin ja julkisoikeudelliseen televisiokanavaan. Tämä kuitenkin edellytti sitä, että julkisoikeudellinen televisiokanava asetetaan erilaisten maksujärjestelmien vuoksi edullisempaan asemaan kuin yksityiset televisiokanavat. Lisäksi julkisoikeudellisen televisiokanavan ja ainakin yhden yksityisen televisiokanavan tulee olla kilpailusuhteessa keskenään.

Viitattu oikeuskäytäntö: 395/87 Tournier

Asiasanatkilpailuoikeus, korvaukset, musiikki, televisio
Huomautukset

Ratkaisu luettavissa Curia-tietokannasta.

Share: