Ennakkoratkaisupyynnön esittäjä Juzgado de lo Mercantil nº 1 de Alicante (Espanja)
Tiivistelmä/TV
Ennakkoratkaisupyyntö koskee yhteisömallista annetun neuvoston asetuksen 6/2002 14 ja 88 artikloiden tulkintaa.
FEIA toimi sponsorina esinesarjan suunnittelu- ja markkinointihankkeessa. Hankkeen tarkoituksena oli, että käsityöverstaat valmistaisivat esineet teollisten ammattimuotoilijoiden mallien pohjalta. FEIA antoi yhtiölle AC&G tehtäväksi valita suunnittelijat ja tehdä näiden kanssa sopimukset, jotka koskivat mallin luomista ja teknisen tuen antamista käsityöläiselle tuotteiden valmistuksen yhteydessä. AC&G teki toimeksiannon mukaisesti sopimuksen Cul de sac espacio creativo yhtiön kanssa, joka suunnitteli käki- ja seinäkellosarjan käsityöläinen Veronica Palomaresille. Kellot esiteltiin hankkeen ensimmäisessä tuotantosarjassa Santamaría-kokoelman nimellä.
Cul de Sac ja Acierta Product & Position myivät myöhemmin kokoelmaan kuuluneita käki- ja seinäkelloja Timeless-nimellä. FEIA katsoi, että kellojen myynti loukkaa sille kuuluvia Santamaría-kokoelman kellomalleja koskevia oikeuksia ja nosti kanteen yhtiötä vastaan. FEIA vaati tuomioistuimelta kyseisiä malleja koskevien oikeuksien haltijan asemaa. Vastaajana olevat yhtiöt väittivät, ettei FEIA:lla ollut asiavaltuutta, koska tämä ei ollut niiden mielestä riidanalaisia malleja koskevien oikeuksien haltija.
Ennakkoratkaisukysymykset
Kansallinen tuomioistuin esitti asiassa ennakkoratkaisukysymyksiä EYT:lle koskien asetuksen 6/2002 tulkintaa. Kysymykset voidaan tiivistää esimerkiksi seuraavasti:
Sovelletaanko yhteisömalliasetuksen 14 artiklan 3 kohtaa myös yhteisömalliin, joka on tehty tilaustyönä työsuhteen ulkopuolella?
Onko yhteisömalliasetuksen 14 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että oikeus yhteisömalliin kuuluu mallin luoneelle, ellei sitä ole sopimuksella luovutettu toiselle eli siirronsaajalle?
EYT:n ratkaisu
EYT mukaan yhteisömalliasetuksen 14 artiklan perusteella oli selvää, että oikeus yhteisömalliin kuuluu mallin luoneelle tai sille, jolle oikeudet ovat siirtyneet. Jos työntekijä on luonut mallin työtehtäviä suorittaessaan tai noudattaessaan työnantajan ohjeita, oikeus yhteisömalliin kuuluu kuitenkin työnantajalle. EYT piti ilmeisenä sitä, että lainsäätäjä on tarkoittanut luoda erityiset säännöt työsuhteessa luotujen mallien osalta. Tätä tulkintaa vahvistaa erityisesti se, että työsuhteessa luodusta mallista puhuttaessa lainsäätäjä käyttää ilmaisua ”työnantaja” selvästi laajemman ilmaisun ”toimeksiantaja” sijasta. Näin ollen poikkeusta ei voi käyttää muihin sopimussuhteisiin paitsi työsuhteisiin ja esimerkiksi tilaustyönä tehdyt mallit ovat poikkeuksen ulkopuolella.
EYT totesi, että oikeus yhteisömalliin kuului yksiselitteisesti mallin luoneelle, jos sitä ei ole sopimuksella luovutettu eteenpäin. EYT painotti asiassa yhtäläisen tulkinnan tärkeyttä koko unionin alueella. Lisäksi EYT muistutti, että tehostettu teollisten mallien suoja rohkaisee yksittäisiä muotoilijoita antamaan oman panoksensa yhteisön osaamiseen ja edistää innovointia, uusien tuotteiden kehittelyä sekä tuotantoon tehtäviä investointeja. Näin ollen 14 artiklan 1 kohdan mukainen mahdollisuus luovuttaa oikeus yhteisömalliin sopimusteitse siirronsaajalle on myös asetuksella tavoiteltujen tavoitteiden mukaista. Tarvittaessa kansallisen tuomioistuimen tulisi tutkia, onko mallin luoja tosiasiallisesti luovuttanut oikeuden rekisteröimättömään yhteisömalliin siirronsaajalle.
Tuomioistuimen ensimmäinen jaosto toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja P. Jann sekä tuomarit M. Ilešič (esittelevä tuomari), A. Tizzano, A. Borg Barthet ja E. Levits
Julkisasiamies: P. Mengozzi
Viitattu oikeuskäytäntö: Ratkaisuehdotuksessa C-507/07 komissio v. Ranska


