-verkkolehtiKouvolan hovioikeuden tekijänoikeusrikosta koskevassa asiassa oli kyse laittomia tietokoneohjelmakopioita sisältäneestä järjestelmästä, jota X oli ylläpitänyt. Kaikki osapuolet valittivat Lahden käräjäoikeuden 16.6.1997 antamasta tuomiosta.
Asianomistajana olevat yhtiöt vaativat hyvityksen korottamista vaadittuun summaan lisenssimaksuja vastaten, ja toissijaisesti vahingonkorvausta vastaavasta summasta. X vaati, että syyte ja korvausvaatimukset hylätään, ja toissijaisesti tuomitun rangaistuksen ja hyvityksen alentamista. X väitti, että kopioinnin olivat tehneet järjestelmän käyttäjät eikä hän itse.
X oli luonut järjestelmän, joka mahdollistaa käyttäjien luvattoman kopioimisen tietokoneelta toiselle. Elektronisen postilaatikkoon voitiin olla yhteydessä puhelinlinjoja pitkin ja BBS-järjestelmän avulla komentoja voitiin antaa tietokoneelta toisille. Tietokoneohjelman luvaton siirto elektroniseen postilaatikkoon oli tekijänoikeuslaissa tarkoitettua luvatonta kopiointia. Tekoaikana pidettiin syyskuu 1991 – 30.5.1995, ja suojattuja tietokoneohjelmistoja löydettiin 443. Käyttäjiä takavarikkohetkellä todettiin 101 henkilöä. X oli omalla aktiivisella toiminnallaan osallistunut teon täytäntöönpanoon muille annettujen ohjeiden ja käskyjen muodossa sekä itse laittomia ohjelmia koneeseen tuomalla. HO hyväksyi ansiotarkoituksen osalta KO:n perustelut, jossa rahakorvauksia pidettiin ansiotarkoituksen osoitteena. Myös velvollisuutta tuoda X:n koneelle lisää aineistoa pidettiin käyttömaksuun verrattavana. Toiminnan tappiollisuus ei poistanut ansiotarkoitusta, kun pyrkimyksenä oli saada tuloja. X:n katsottiin syyllistyneen tekijänoikeusrikokseen.
HO alensi X:n ehdollista vankeusrangaistusta 6 kuukaudesta 3 kuukauteen. Kysymys oli nuorehkosta henkilöstä ilman aikaisempia merkintöjä rikosrekisterissä. Lisäksi rangaistuksessa huomioitiin tuomitut ankarat taloudelliset seuraamukset. Muilta osin KO:n tuomio pysyi ennallaan. KO oli tuominnut kohtuullisena hyvityksenä 812.332,80 markkaa, joka oli 60 prosenttia asianomistajien vaatimasta vähittäismyyntihinnasta. Summassa oli huomioitu arvonlisävero, myyntiin liittyvät kustannukset, sekä ettei laittomien ohjelmien lopullista käyttöä voitu selvittää. Lisäksi valtiolle tuomittiin menetetyksi takavarikoidut laitteet ja tarvikkeet. Laittomat tietokoneohjelmat oli hävitettävä.
(SP)