-verkkolehtiSkannattu. Tietokantaan 9.5.2005/phh
ASIA
Velkomus
VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA
Rytmi-Musiikki, Paavo Einiö kommandiittiyhtiö on raastuvanoikeudessa esittämänsä kanteen mukaisesti vaatinut Oy Yleisradio Ab:n velvoittamista suorittamaan kommandiittiyhtiölle korvaukseksi uusintalähetyksestä 9.550 markkaa laillisine korkoineen haastepäivästä ja korvaamaan kommandiittiyhtiön oikeudenkäyntikulut asiassa.
VASTINE
Oy. Yleisradio Ab. on vastannut muutoksenhakemukseen.
H o v i o i k e u s on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.
HOVIOIKEUDEN TUOMIOLAUSELMA
Raastuvanoikeuden päätöstä ei muuteta
Rytmi-Musiikki, Paavo Einiö kommandiittiyhtiö velvoitetaan korvaamaan Oy. Yleisradio Ab:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa kuudellasadalla (600) markalla.
HELSINGIN RAASTUVANOIKEUDEN PÄÄTÖS 20.7.1982 § 319 S 82/30-8
Otettiin edelleen käsiteltäväksi raastuvanoikeuden istunnossa viime kesäkuun 1 päivänä pöytäkirjan 251 §:n kohdalla viimeksi esillä ollut, tähän päivään lykätty velkomusjuttu, jossa ovat Helsingin kaupungista olevat Rytmi-Musiikki Paavo Einiö Ky -niminen kommandiittiyhtiö kantajana ja Oy Yleisradio Ab -niminen osakeyhtiö vastaajana.
P ä ä t ö s :
Raastuvanoikeus on tutkinut jutun ja katsoo selvitetyksi, että
kantaja Rytmi-Musiikki Paavo Einiö Ky ja vastaaja Oy Yleisradio Ab ovat tehneet keskenään Helsingissä 12.11.1974 päivätyn kirjallisen sopimuksen (liite 8 § 110),
sopimuksen 1 §:n mukaan TV 1 nauhoittaa 08.10.1974 Kulttuuritalolla kantajan järjestämän Benny Goodmanin orkesterin yleisökonsertin ja valmistaa nauhoitteesta kaksi televisio-ohjelmaa myöhempiä esityksiä varten,
sopimuksen 2 §:n mukaan korvauksena 1 §:ssä mainittujen tv-ohjelmien tv-esityksistä Suomessa ja muissa PV- (pohjois-visoi-) maissa maksaa TV 1 kantajalle 5.000 US-dollaria laskua vastaan,
sopimuksen 4 §:n mukaan ohjelmat on esitettävä TV 1:n ohjelmistossa ennen 31.10.1975 ja muiden pohjoismaiden ohjelmistossa ennen 30.04.1975,
vastaaja on nauhoittanut ja esittänyt valmistamansa ohjelmat TV 1:ssä, toisen 02.01.1975 ja toisen 02.02.ö1975,
vastaaja on maksanut kantajalle sopimuksen 2 §:n mukaisen korvauksen 5.000 US-dollaria Suomen rahassa, määrältään 19.100 markkaa,
vastaaja on esittänyt edellä mainitut ohjelmat toistamiseen TV 1:ssä 12.06.1975 ja 26.06.1975,
kantaja on 10.12.1980 päivätyllä vastaajalle osoitetulla laskullaan (liite 7 § 110) velkonut vastaajalta korvauksena Benny Goodmanin konsertin televisioinnin kesäkuussa 1975 tapahtuneesta uusintalähetyksestä 9.550 markkaa, joka on puolet alkuperäisen esityskorvauksen määrästä,
vastaaja on kantajalle lähettämässään 30.01.1981 päivätyssä vastauksessaan (liite 10 § 110) kieltäytynyt maksamasta laskua ja huomauttanut vastauksessaan vastaajan tulkinnan kantajalle sopimuksen mukaan maksettavista korvauksista olevan sen, että vastaajalla sopimuksen 1 ja 2 §:n mukaan on ollut oikeus esittää valmistamansa kaksi tv-ohjelmaa useammin kuin kerran 2 §:ssä sovittua korvausta vastaan ottaen huomioon sopimuksen 4 §:n mukaiset aikarajoitukset,
kantaja on, katsoen kesällä 1975 tapahtuneen uusintalähetyksen sellaiseksi toimenpiteeksi, jota yleisradiotoiminnassa ei saa suorittaa, ellei sitä ole sopimuksessa nimenomaan sallittu ja uusinnan ehdoista sovittu, vaatinut vastaajalle 26.02.1982 tiedoksi toimitetussa haastehakemuksessa raastuvanoikeudessa vastaajan velvoittamista maksamaan kantajalle korvaukseksi uusintalähetyksestä 9.550 markkaa laillisine korkoineen haastepäivästä ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut sekä
vastaaja on katsonut toimineensa tehdyn sopimuksen puitteissa ja, koska kysymys ei ole ollut luvattomasta uusintaesityksestä, vaatinut kanteen hylkäämistä ja kantajan velvoittamista korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudenkäynnissä on raastuvanoikeudelle esitetty Benny Goodmanin orkesterin yleisökonsertin nauhoitusta ja esitystä koskeva toinenkin, vain vastaajan allekirjoittama 25.09.1974 päivätty sopimus (liite 11 § 110) jossa toisena osapuolena piti olla Oy Artistit Ab niminen yhtiö. Tämä aikaisempi sopimus on siihen tehdyn merkinnän mukaan korvattu lopullisella 12.11.1974 päivätyllä sopimuksella. Aikaisemman sopimuksen mukaan mainitaan korvauksen, 5.000 US-dollaria, olevan maksun tv-ohjelman kahdesta esitysoikeudesta Suomessa ja muissa PV-maissa, eikä aikaisemmassa sopimuksessa ole myöskään lopullisen sopimuksen mukaista aikarajoitusta ohjelmien esitykselle.
Raastuvanoikeus toteaa, ettei kanteessa mainittu asianosaisten välinen sopimus ole tarkasti rajoittanut esityskertojen lukumäärää TV 1:n ohjelmistossa, eikä asettanut ohjelman televisiolähetyksille muuta rajoitusta kuin niiden esittämisen tietyn ajanjakson kuluessa sopimuksessa mainittuun määrättyyn päivämäärään mennessä. Sen seikan, että lopullisesta sopimuksesta on jätetty pois aikaisemmassa sopimuksessa ollut maininta kahdesta esityskerrasta, ei myöskään lopullisen sopimuksen 1 §:n sanamuodon huomioon ottaen voida katsoa osoittavan, etteikö ohjelmien lähettäminen uudelleen olisi ollut mahdollista. Myöskään jutussa esiintuotujen erilaisten televisio-ohjelmien esittämistä koskevien sopimusten ja niihin sisältyvien ohjelman uusimista koskevien ehtojen ei voida katsoa olevan osoituksena sellaisesta yleisestä käytännöstä, jonka mukaan ohjelman lähettäminen uudelleen olisi kielletty nimenomaan siinä tapauksessa, ettei uusintalähetyksestä ja sen ehdoista ole sopimuksessa mainintaa.
Kun siis asianosaisten välisen 12.11.1974 päivätyn sopimuksen mukaan vastaajalla on ollut oikeus sopimuksessa mainittua korvausta vastaan toistamiseen lähettää siinä mainittu televisio-ohjelma ja vastaaja on sopimuksen mukaisen korvauksen kantajalle maksanut ja kun kantajalla siten ei ole laillista oikeutta kanteessa mainittuun korvaukseen vastaajalta, raastuvanoikeus harkitsee oikeaksi hylätä kanteen ja velvoittaa Rytmi-Musiikki Paavo Einiö Ky:n korvaamaan Oy Yleisradio Ab:n oikeudenkäyntikulut kuudellatuhannella (6.000) markalla.