-verkkolehtiSkannattu teksti. Tietokantaan 29.9.2004/phh
ASIA
Tekijänoikeutta koskeva riita
OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA
Kirjallinen lausunto:
S on valituksensa ohessa toimittanut hovioikeudelle lainopin kandidaatti B:n laatiman, asiantuntijalausuntona pitämänsä kirjelmän.
B:n kirjallista lausuntoa ei ole pidettävä oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 11 §:ssä tarkoitettuna yksityisluonteisena kirjallisena kertomuksena eikä myöskään samassa luvussa tarkoitettuna asiantuntijalausuntona. Kirjelmää on pidettävä oikeustieteellisenä lausuntona, jollaisena hovioikeus on ottanut sen huomioon.
Valitus:
S on vaatinut, että hänen tähän liitetystä haastehakemuksesta ilmenevä kanteensa hyväksytään. Lisäksi S on vaatinut, että Kokkolan Turkis Oy velvoitetaan korvaamaan hänelle ja Kokkolan kaupungille aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen, raastuvanoikeudesta päätöksen julistamispäivästä ja hovioikeudesta päätöksen antopäivästä lukien.
Vastaus:
Yhtiö on vaatinut valituksen hylkäämistä ja S:n velvoittamista korvaamaan sen vastauskulut 1.000 markalla.
Perustelut:
S:n suunnittelemat kideaiheiset luonnospiirrokset yhtiön valmistamiin tuotteisiin kiinnitettäväksi tarkoitetuksi tuotemerkiksi ovat saavuttaneet sellaisen yksilöllisyyden, että ne nauttivat tekijänoikeussuojaa. Hovioikeus katsoo kuitenkin raastuvanoikeudessa todistajana kuulustellun V:n sekä asianosaisten omien kertomusten perusteella selvitetyksi, että S:n ja yhtiön välisessä toimeksiantosopimuksessa on tarkoitettu, että S luovuttaa luonnospiirrokset yhtiölle edelleen kehittämistä varten ja että yhtiö saa tuolloin niihin kaikki oikeudet. Näillä perusteilla hovioikeus hylkää yhtiöön kanteen 2 – 4 kohdissa esitetyt vaatimukset.
Yhtiö on ilmoittanut maksaneensa S:n 850 markan suunnittelupalkkiosta 550 markkaa rahana ja kuitanneensa loppuosan 300 markkaa vastasaatavallansa vuokrasta. S on kiistänyt vastasaatavan, koska mahdollinen vuokrasaatava ei kuulu yhtiölle vaan sen toimitusjohtajalle. Vastoin S:n kiistämistä yhtiö ei ole näyttänyt, että sillä olisi kuittauskelpoinen vastasaatava S:ltä.
Ratkaisu:
Muutokset raastuvanoikeuden päätökseen:
Yhtiö velvoitetaan suorittamaan S:lle lisäpalkkiota suunnittelutyöstä kolmesataa (300) markkaa kuudentoista (16) prosentin korkoineen 9.12.1985 lukien.
S vapautetaan velvollisuudesta suorittaa hänen yhtiölle raastuvanoikeudesta maksettavaksi tuomittua oikeudenkäyntikulujen korvausta 4.500 markkaa.
Asian näiden käyden asianosaiset saavat pitää kulunsa hovioikeudesta vahinkonaan, eikä myöskään Kokkolan kaupungille ole tuleva korvausta S:n avustamisesta hovioikeudessa.
KOKKOLAN RAASTUVANOIKEUDELLE
Kantaja: S
Vastaaja: Kokkolan Turkis Oy
Asia: Haastehakemus tekijänoikeuden loukkaukseen perustuvassa asiassa.
Vaatimukset perusteluineen:
Vuosina 1983-84 vaihteessa vastaajayhtiön toimitusjohtaja VV pyysi minua suunnittelemaan yhtiölle tuote-liikemerkin, koska oli aiemminkin suunnitellut firmalle sen nykyisen merkin. Tuotenimeksi sovimme Valfur ja sovimme merkin jatkokehittelystä. Tein kolme luonnosta, joista VV:ta kiinnosti eniten kide-aiheinen ehdotukseni. Kehittelin aihetta edelleen ja lähetin yhtiölle joitakin: viikkoja myöhemmin parannellun, ensiluonnoksesta kehitetyn ehdotuksen. Viime vuoden kesäkuussa lähetin yhtiölle vielä samasta aiheesta värillisen ehdotuksen.
Tämän jälkeen en saanut yhtiöltä vastausta siihen, oliko merkkini hyväksytty lopullisesti käytettäväksi yhtiön liiketoiminnassa. Ryhdyttyäni tämän jälkeen vaatimaan vastaajayhtiöltä palkkiota suunnittelemastani Valfur merkistä, yhtiö kieltäytyi maksamasta, koska yhtiön ilmoituksen mukaan Valfur-merkin lopullinen suunnittelu oli tapahtunut jonkun toisen toimesta. Suunnittelemani Valfur-merkin muunneltu versio julkaistiin kuitenkin yhtiön toimesta paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä marraskuun 3 päivänä 1984 sopimatta siitä ennakolta minun kanssani, tai hankkimatta merkin julkistamiseen minun suostumustani. Minun suunnittelemani merkkiehdotuksen omaperäisyys ja yksilöllisyys olivat mitä ilmeisimmin nähtävissä muunnellussa ja julkistetussa merkissä. Tämän vuoksi juuri minä olen toiminut merkin alkuperäisenä tekijänä, joten minulla olisi myös ollut ehdoton yksinoikeus määrätä teoksestani valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla ne julkisuuteen missä tahansa muodossa esimerkiksi muunneltuna., Kerrotuilla tavoilla on Kokkolan Turkis Oy julkaistuaan teoksen muunneltuna ilman minun lupaani tahallaan loukannut tekijänoikeuttani.
Edellä olevan johdosta pyydän kunnioittavasti, että vastaaja kutsuttaisiin ja haastettaisiin laillisesti edustettuna johonkin Kokkolan raastuvanoikeuden istuntoon kuultavaksi ja vastaamaan kanteeseeni, kun silloin tulen vaatimaan, että vastaaja velvoitettaisiin
1) suorittamaan minulle alkuperäisestä palkkiolaskustani maksamatta oleva määrä kolmesataa (300) markkaa,
2) suorittamaan minulle teoksen luvattomasta käyttämisestä myynti- ja markkinointitarkoituksiin viisituhatta (5.000) markkaa,
3) suorittamaan minulle korvauksena teon aiheuttamasta kärsimyksestä ja muusta haitasta viisituhatta.(5.000) markkaa,
Edellä 1)-kohdassa mainitulle saatavalle korkoa 16 prosenttia haasteen tiedoksiantopäivästä lukien sekä 2)- ja 3)-kohdissa mainituille saataville 16 prosenttia marraskuun 3 päivästä. 1984 lukien,
4) luovuttamaan minulle teoksen alkuperäinen kappale sekä muunneltu kappale heti takaisin, sekä hävittämään muuntelussa tarvitut apuvälineet käyttökelvottomiksi sekä
5) korvaamaan oikeudenkäyntikuluni 16 prosentin korkoineen päätöksen antamispäivästä lukien.
KOKKOLAN RAASTUVANOIKEUDEN PÄÄTÖS 20.2.1986 § 119 S 85/242
Oikeus on tutkinut jutun ja toteaa kantaja S:n laatineen vuonna 1984 valmiusasteeltaan. erilaisia myytäviin vaatteisiin kiinnitettäväksi tarkoitettuja vaatteiden valmistajaa osoittavia ja lisäksi osittain tavaramerkin luonteisia .merkkejä vastaaja Kokkolan Turkis Oy:tä varten. Yksi näistä merkeistä oli muunneltuna julkaistu vastaajayhtiön mainoksessa eräässä 3.11.1985 ilmestyneessä sanomalehdessä.
Kantaja katsoo nauttivansa tekijänoikeutta muunneltuna julkaistulle merkilleen. Sen julkaisemiselle hänen ilmoituksensa mukaan ollut antanut lupaa. Merkin suunnittelutyöstä hän velkoo vastaajalta 300 markan jäännösosuutta. Merkin luvattomasta käyttämisestä myynti- ja markkinointitarkoituksiin hän velkoo 5.000 markkaa sekä korvauksena vastaajan teon aiheuttamasta kärsimyksestä ja muusta haitasta 5.000 markkaa. Hän vaatii merkin alkuperäiskappaletta itselleen, merkin muuntelussa käytettyjen välineiden hävittämistä. sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Vastaaja kiistää kanteen kokonaan, koska merkki ei nauti tekijänoikeudellista suojaa, koske sen suunnittelutyö oli sovittu tapahtuvaksi korvauksetta sukulaisapuna, koska vastaajan antama toimeksianto koski vain ideoiden aikaansaamista eikä lopullisen merkin suunnittelua, mistä ideoimistyöstä vastaaja on suorittanut riittävänä pidettävän 460 markan korvauksen sekä koska myös kantajan vaatima 300 markan osuus on suoritettu kuittaamalla se kantajan vuokravelkaa vastaan.
Mitä ensin tulee kysymykseen tekijänoikeudellisesta suojasta, katsoo oikeus sen merkin, joka on otettu pöytäkirjaan jutun edellisessä käsittelyssä liitteenä n:o 6 ja liitteeksi n:o 8 otetun kirjelmän liitteenä 9 ja josta 3.11.1985 lehtimainoksella julkaistu merkki oli muunneltu, osoittavan sen asteista luovuutta ja yksilöllisyyttä, että ka4taja merkin tekijänä nauttii siitä tekijänoikeutta.
Mitä tulee kysymykseen vastaajan kantajalle antaman toimeksiannon laajuuteen, oikeus katsoo kysymyksen koskevan sitä oliko vastaaja pyytänyt kantajaa jatkamaan kantajan lopulliseen merkkiin sittemmin johtaneen, jo aiemmin valmistuneen alustavan luonnoksen suunnittelua sen jälkeen, kun vastaaja oli eräästä toisesta alustavasta luonnoksesta eräällä mainostoimistolla tapahtuneen puhtaaksipiirrättämisen jälkeen luopunut. Kantaja väittää näin tapahtuneen kun taas vastaaja kiistää sen. Oikeus katsoo tällaisen väitteen esittäjällä olevan siitä todistustaakan. Kun kantaja ei ole väitettään pystynyt näyttämään toteen, katsoo oikeus selvitetyksi, että kantajan vastaajalta saama toimeksianto rajoittui vain edelleen kehitettäväksi tarkoitettujen alustavien luonnosten ja ideoiden suunnitteluun.
Mitä tulee kantajan palkkiovaatimukseen oikeus toteaa kantajan laskuttaneen koko suunnittelutyöstään 850 markkaa. Kun hän nyt velkoo 300 markan jäännösosuutta, on hän siis jo saanut maksun 550 markan edestä. Kun oikeus edellä on katsonut toimeksiannon rajoittuneen alustavien ehdotusten ja ideoiden suunnitteluun, ei kantajalla ole oikeutta palkkioon enemmästä suunnittelusta. Oikeus katsoo kantajan saaman 550 markan vastaavan alustavien ehdotusten ja ideoimisen osuutta kantajan laskuttamasta koko työmäärästä ja sillä perusteella hylkää palkkiovaatimuksen. Oikeus samalla katsoo vastaajan jättäneen näyttämättä, että suunnittelu oli sovittu tehtäväksi palkkiotta. Oikeus katsoo jutussa selvitetyksi, että vastaajan kiistämisensä tueksi vetoama 460 markan suoritus on ollut pelkästään korvaus kantajalle siihen mennessä aiheutuneista suoranaisista kuluista, muun muassa edellä mainitun toisen luonnoksen eräällä mainostoimistolla puhtaaksipiirrättämisestä.
Mitä tulee kantajan korvausvaatimuksiin oikeus katsoo, ettei kantajan toimeksiannon puitteissa laatima alustava luonnos nauti tekijänoikeudellista suojaa, koska se toimeksiannon mukaisesti oli laadittu edelleen kehittämistä varten, eivätkä edelleen kehittämistä varten tehdyt ehdotukset tai aikaansaadut ideat ylipäätä nauti tekijänoikeudellista suojaa. Kun alustava luonnos oli tällaisen toimeksiannon johdosta laadittu, oli vastaajalla oikeus itse kehittää sitä edelleen tapahtuneella tavalla. Näillä perusteilla oikeus katsoo, ettei kantajalla ole oikeutta tekijänoikeuteen perustuviin korvauksiin.
Edellämainituilla perusteilla oikeus hylkää kanteen kokonaan ja velvoittaa S:n suorittamaan Kokkolan Turkis Oy:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena arvioidut neljätuhattaviisisataa (4.500) markkaa.