-verkkolehtiTiivistelmä 29.4.2010 / smh
Palmroth -nimeä oli käytetty tuotetunnuksena 1950-luvulta, ja se oli vakiintunut Pertti Palmrothin (jäljempänä PP) suunnittelemien naistenjalkineiden merkkinä muodossa ”Design Palmroth”, ”Original Palmroth” ja ”Pertti Palmroth”. Partolan kenkätehdasta johti PP:n veli Juhani Palmroth (JP) ja myöhemmin hänen poikansa Seppo Juhani Palmroth (SP). Kantajat, Hämeen Kenkätehdas Oy, Palmroth Oy ja Pertti Palmroth, olivat antaneet suostumuksensa sille, että Partolan kenkätehdas markkinoi tuotteitaan tunnuksella ”Juhani Palmroth”. Kenkätehtaan ajauduttua konkurssiin SP teki Jokelan Kenkätehdas Oy:n (JK Oy) kanssa sopimuksen, jonka perusteella vastaaja katsoi oikeudekseen käyttää Palmroth-nimeä tuotteidensa valmistuksessa ja markkinoinnissa.
Kantajien mukaan käyttöoikeus oli lakannut konkurssin myötä, koska se oli luovutettavissa vain liikkeen luovutuksen yhteydessä. Vastaaja ei voinut perustella käyttöä myöskään nimioikeudella. SP:n kanssa sovittu käyttöoikeuden luovutus oli pätemätön.
Raastuvanoikeus oli katsonut, että Palmroth -nimen sisältävät tuotetunnukset olivat toisiinsa sekoitettavissa ja asianosaiset harjoittivat samankaltaista toimintaa. Pertti Palmroth oli luonut asianomaisissa kuluttajapiireissä tunnetun Palmroth -käsitteen ja oli vakiinnuttamisen kautta saavuttanut yksinoikeuden. SP ei ollut saavuttanut tähän rinnastettavaa mainetta, ja lisäksi tuotetunnuksesta ”Juhani Palmroth JR” oli jätetty pois hänen etunimensä Seppo. Koska hän oli ostanut oikeudet tavaramerkkiin Partolan kenkätehtaan konkurssipesästä yhdessä PP:n kanssa, hän ei ollut oikeutettu yksin määräämään merkistä, eikä tekemään siitä sopimuksia. Vastaajan tavaramerkin käyttö perustui tällaiseen sopimukseen. Merkki sisälsi sellaista, mikä on omiaan aiheuttamaan käsityksen, että kysymys on toisen suojatusta nimestä. Vastaaja oli hyödyntänyt kantajien tuotteiden good-will arvoa ja loukannut niiden yksinoikeutta.
Näillä perusteilla raastuvanoikeus velvoitti vastaajan suorittamaan kantajille korvausta kaikesta niiden kärsimästä vahingosta.
JK Oy valitti hovioikeuteen ja SP ilmoittautui sivuväliintulijaksi.
HO katsoi, että kantajien Partolan kenkätehdas Oy:lle antaman suostumuksen ei voitu katsoa tarkoittavan Juhani Palmrothin kuoleman ja yhtiön konkurssin jälkeistä aikaa, eikä se ollut voinut perustaa SP:lle oikeutta luovuttaa tätä oikeutta edelleen. Oli selvitetty, että PP:n toiminnalla oli syntynyt asianomaisissa kuluttajapiireissä kenkien suunnittelun, laadun ja omaleimaisuuden osalta tunnettu Palmroth-käsite. Kantajat olivat vakiinnuttaneet tunnusmerkin ”Pertti Palmroth”, joka sisältää dominanttina osana em. käsitteen. Muiden mainittujen merkkien vakiintumista ei ollut osoitettu. JK Oy:n käyttämä tunnus ”Juhani Palmroth Jr” oli sekoitettavissa kantajien tavaramerkkiin ”Pertti Palmroth”, ja se loukkasi kantajien oikeutta.
Näillä perusteilla HO ei muuttanut raastuvanoikeuden päätöksen lopputulosta.