-verkkolehtiAsiassa oli kyse tekijänoikeusrikoksesta.
Virallinen syyttäjä lausui, että N oli syyskuun 1984 ja 17.7.1985 välisenä aikana menetellessään raastuvanoikeuden päätöksessä kerrotulla tavalla tahallaan ansiotarkoituksessa valmistanut peliohjelmia ja saattanut ne yleisön saataville. Tekoa oli kappaleiden suuren määrän takia pidettävä törkeänä. Sen vuoksi syyttäjä vaati N:lle rangaistusta tekijänoikeusrikoksesta. N on vastasi muutoshakemukseen.
Hovioikeus ei muuttanut raastuvanoikeuden päätöstä.
OULUN RAASTUVANOIKEUDEN PÄÄTÖS 19.3.1991 § 185 R 90/226
Raastuvanoikeus katsoi selvitetyksi, että N oli syyskuun 1984 ja 17.7.1985 välisenä aikana tilannut omistamansa Nauha Elektroniikka Oy:n lukuun Saksan Liittotasavallasta ei alkuperäisvalmisteisia, Commodore-tietokoneisiin soveltuvia viihdepelejä 60 diskettiä Saksan Liittotasavallassa ilmestyvässä tietokonealan aikakauslehdessä julkaistun ilmoituksen perusteella. N oli valmistanut tilaamistaan 60 disketistä oman ilmoituksensa mukaan arviolta noin 1 000 peliohjelmaa. Näiden ohjelmien edustus Suomessa kuului Toptronics Ky:lle Baseball-, Hunchback-, Gongo Bongo-, Summer Games-, Beach Head-, Soloflight-, Potty Pigeon-, Space Shuttle-, Pitfall- ja Decathlon -pelien osalta sekä Rautakirja Oy:lle Astro Chase sekä Flip and Flop -pelien osalta. Näistä ohjelmaedustussopimuksista N ei ollut saanut tietoa diskettejä koskeneen tilauksensa yhteydessä.
N oli myynyt valmistamansa peliohjelmat Tietosukkula Oy:lle, jonka toimitusjohtajana hän oli tuolloin toiminut. Peliohjelmia oli myyty Tietosukkula Oy:n Oulussa olleessa Computer World -nimisessä myyntipisteessä osaksi yhtiön myymien koneiden ja laitteiden kylkiäisinä ja osaksi 50 – 150 markan kauppahinnalla. Lisaksi Tietosukkula Oy oli toimittanut peliohjelmia myyntiin Oy Helios Ab:n Oulun, Raahen, Kemin, Tornion ja Kajaanin myymälöihin, joista myymättömät peliohjelmat oli palautettu Tietosukkula Oy:n konkurssiin asettamisen jälkeen yhtiön konkurssipesälle ja disketit oli myyty konkurssipesän realisoinnin yhteydessä.
Tekijänoikeuslaki antoi suojaa sellaiselle teokselle, joka oli itsenäisen ja omaperäisen työn tulos. Suojaa saavalta teokselta edellytettiin yksilöllistä erityislaatua, mikä sulki pois sen mahdollisuuden, että joku toinen olisi voinut tehdä jonkin lähes yhdenmukaisen teoksen.
Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että N:n disketeiltä kaseteille siirtämät peliohjelmat olisivat sellaisia luovan työn tuloksia, joissa ilmenisi tekijänoikeuslain tarkoittama suojattava yksilöllisen työn panos.
Raastuvanoikeus hylkäsi edellä esitetyillä perusteilla syytteen tekijänoikeusrikoksesta.
(HM)