Tiivistelmä 21.6.2010 / IAL
Tamglassille oli myönnetty patentti (1982) nro 62043 keksintöön, joka koski menetelmää ja laitetta lasilevyjen kaareutumisen estämiseksi teloilla varustetussa vaakakarkaisulaitoksen uunissa. Tamglass oli 30.12.1983 sulautunut Oy Kyro Ab -nimiseen yhtiöön, mutta patentinhaltijaksi rekisteriin oli edelleen merkittynä Tamglass. Tamglass oli esiintynyt tapauksessa sivuväliintulijana tukien Kyron lausumia.
Riitapatentin patenttiselityksessä oli mainittu ratkaistavana ongelmana lasin kaareutuminen 700 asteisessa teloilla varustetussa uunissa, jossa telat luovuttivat lasiin lämpöä uunin yläosaa nopeammin aiheuttaen lasin kaareutumisen. Patentoitu keksintö pyrki aikaansaamaan pakotetun konvektion avulla uunin kokonaislämpövirran yhtä suureksi lasin molemmin puolin ja siten vähentämään kaareutumista.
Jaakko-Tuote oli Kyroa vastaan nostamassaan kanteessa vaatinut patentin nro 62043 julistamista kokonaan mitättömäksi puuttuvan uutuuden ja keksinnöllisyyden vuoksi vedoten useisiin estejulkaisuihin. Kun Kyro oli väittänyt, että Jaakko-Tuotteen käyttämä Glasstech Inc. -nimiseltä yhtiöltä hankkima lasien karkaisulaitteisto rikkoi Kyron mainittua patenttia, Jaakko-Tuote oli vedonnut siihen, että Glasstech oli myynyt ja markkinoinut kyseistä laitteistoa eri puolilla maailmaa jo vuodesta 1978 asti. Mikäli laitteiston käyttämisen olisi katsottu tapahtuvan patentin 62043 suojapiirin puitteissa, riitapatentti ei olisi ollut uusi ja keksinnöllinen kyseiseen keksintöön verrattuna.
Kyro oli vastustanut kannetta ja vedonnut siihen, että ratkaistava ongelma oli ollut alalla jo pitkään ongelmana ja nyt kysessä ollut keksintö oli merkinnyt huomattavaa parannusta vaakakarkaisulaitoksissa karkaistujen lasilevyjen optiseen laatuun. Se oli todennut, että toisin kuin kanteessa oli väitetty, konvektiolämpötilan tehostamiseen ei ollut käytetty ennen patentin hakemispäivää laminaarista eikä turbulenttista ilmavirtausta. Koska laminaarista virtausta ei olisi edes Kyron mukaan voitu käyttää, keksinnössä käytettiin turbulenssivirtausta, joka piti lasilevyn tasaisena kuumennettaessa.
Raastuvanoikeuden mielestä mikään Jaakko-Tuotteen esittämistä julkaisuista ei käsitellyt kuumien kannatus- ja kuljetustelojen kosketuksen kylmään lasiin lämmitysjakson alussa aiheuttamaa alkukaareutumista eikä niissä siten ollut esitetty myöskään ratkaisua levyn mainitun kaareutumisen estämiseksi. Menetelmän keksinnöllisyys ilmeni oikeuden mukaan turbulenttisen ilmavirtauksen käyttämisestä tehostamaan konvektiolämpövaikutusta lasilevyjen yläpintaan alkukaareutumisen estämiseksi.
Raastuvanoikeus oli hylännyt kanteen. Hovioikeus pysytti ratkaisun.