Tiivistelmä 22.2.2005/Henna
Raastuvanoikeudessa R oli kertonut, että hän oli luonut taiteellisena teoksena pidettävän kaulariipuskorun, jota oli myyty hänen suostumuksellaan. Kulta-Kokki Oy oli alkanut myydä lähes samanlaista riipusta ja lopettanut R:n riipusten ostot. R:n mukaan Kulta-Kokki Oy oli muuttanut hänen teostaan sen omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla ja koru oli hänen teostensa plagiaatti. R oli vaatinut, että Kulta-Kokki Oy velvoitettaisiin suorittamaan korvaus jo myydyistä koruista ja markkinoilta määrättäisiin poistettavaksi kaikki myynnissä olevat loukkaavat korut ja ne määrättäisiin hävitettäväksi. Kulta-Kokki Oy oli vastustanut kannetta sillä perusteella, että R:n koru ei ollut tekijänoikeudellisesti suojattu teos.
Raastuvanoikeus oli todennut, että R:n kaulakoruriipus oli tavanomainen korulaatta, mutta koru sai tekijänoikeussuojan siihen tehtyjen itsenäisten ja omaperäisten kaiverrusten perusteella. Kulta-Kokki Oy:n valmistamat korulaatat muistuttivat selvästi R:n valmistamia korulaattoja ja olivat niihin sekoitettavissa. Yhtiö ei kuitenkaan erilaisella kaiverrustekniikalla tai muutoinkaan ollut loukannut tekijän moraalisia oikeuksia.
Koska Kulta-Kokki Oy oli käyttänyt R:n teosta ilman hänen lupaansa, yhtiö oli velvollinen suorittamaan tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentissa tarkoitetun kohtuullisen hyvityksen. Kun Kulta-Kokki Oy oli myynyt aikaisemmin myös kantajan kaivertamia korulaattoja, teosten käyttäminen oli tapahtunut tahallisesti tai ainakin tuottamuksesta. Sen vuoksi yhtiö oli velvollinen TekijäL:n 57 §:n 2 momentin nojalla suorittamaan R:lle korvauksen kaikesta muustakin menetyksestä, kärsimyksestä ja muusta haitasta. Kulta-Kokki Oy:n hallussa myynnissä olleet kaulakorulaatat oli TekijäL:n 58 §:n mukaisesti hävitettävä.
Hovioikeudessa Kulta-Kokki Oy vaati, että kanne hylätään.
HO pysytti raastuvanoikeuden päätöksen.