Tiivistelmä 21.6.2010 / IAL
Lännen Tehtaat Oy:lle oli myönnetty (1987) patentti nro 71650 keksintöön ”kasvatuskennosto taimien kasvattamista varten”. Patenttiselityksen mukaan keksinnön kohteena oli kasvatuskennosto taimien kasvattamista varten, jolloin kasvatuskennostoon kuului useita keskenään yhdensuuntaisia astiarivejä, joilla kullakin keskenään rinnakkaisella astiarivillä oli yhteinen taimen kasvatuksen aikana osittain lahoava seinämärakenne. Tämä rakenne muodostui kolmesta toisiinsa laminoidusta materiaalikerroksesta.
J.E. oli toinen riitapatentilla suojatun keksinnön keksijöistä. Hän oli ollut aikaisemmin Lännen Tehtaat Oy:n luvalla kasvukennostoja valmistavan Lännen Tehtaat Oy:n tytäryhtiön Potma Oy:n toimitusjohtaja. J.E. oli myös vastannut Growmetin kasvukennoston kehittämisestä ja kanteen mukaan tiennyt, että riitapatentin oikeudet kuuluivat vain kantajalle. Lännen Tehtat oli kirjeellä kieltänyt (1990) vastaajaa jatkamasta loukkausta, mutta yhtiö ei ollut lopettanut toimintaansa.
Lännen Tehtaat Oy vaati kanteellaan raastuvanoikeutta kieltämään vastaajia jatkamasta ja toistamasta patentin loukkausta ja tuomitsemaan J.E.:n tahallisesta patentin loukkauksesta, sekä hävittämään kennostot tai määräämään ne pantavaksi talteen. Hävittämistä yhtiö oli perustellut sillä, ettei vastaajan kennostoja voitu tämän mukaan käyttää muuhun kuin patenttia loukkaavaan tarkoitukseen.
J.E. ja Growmet vastustivat kannetta. J.E. totesi, että hän oli kantajan tytäryhtiön palveluksesta erottuaan kehitellyt uuden ja paremman systeemin taimien kasvattamiseen. J.E.:n mukaan hän oli tällöin pysytellyt riitapatentin suojapiirin ulkopuolella ja kehitellyt kennon seinämään useampia materiaalikerroksia, jotka läpäisivät paremmin vettä ja ravinteita toisin kuin riitapatentin kennon keskiosan muovirakenne.
Raastuvanoikeus oli todennut, että osapuolten kasvukennostoilla oli sama käyttötarkoitus ja yleisrakenne. Oikeuden mielestä vastaajan kennostossa käyttämä tekokuituverkko oli riitapatentin patenttivaatimuksen 1 mukaista muovimateriaalia. Koska patenttivaatimuksessa ei mainittu, että muovimateriaalin olisi oltava tiivistä muovikalvoa, oikeus oli katsonut, että Growmetin huokoisesta materiaalista valmistama kennoston huokoinen keskiosa kuului patentin suojapiiriin. Oikeus oli katsonut, että vastaajien kennostot vastasivat olennaisilta osiltaan kantajan kasvukennostoja, ja siten Growmetin valmistamat kennostot kuuluivat riitapatentin suojapiiriin. Growmet oli siis loukannut kantajan yksinoikeutta.
Koska Growmetin kennosto toimi toisella periaatteella kuin kantajan kasvukennosto ja koska J.E.:n oli katsottu pyrkivän kehittämään uuden tuotteen, jossa oli riitapatenttiin nähden uusia ominaisuuksia, loukkaus ei oikeuden mukaan ollut tahallinen vaan kumpienkin vastaajien osalta tuottamuksellinen. Raastuvanoikeus oli kieltänyt vastaajia jatkamasta ja toistamasta patentin loukkausta ja määrännyt vaaditun vahingonkorvauksen sekä loukkaavien kasvukennostojen hävittämisen.
J.E. ja Growmet valittivat raastuvanoikeuden päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Hovioikeus pysytti päätöksen muilta osin, mutta laski raastuvanoikeuden tuomitsemaa korvausta, koska vain osa vastaajien tuotteen kaupallisesta arvosta muodostui patentin suojaamasta keksinnöstä.