HO 21.5.2002 nro 1481

Instanssin nimiHO
Instanssin kaupunkiHelsinki
DiaarinumeroS00/2238
Ratkaisun päivämäärä21.5.2002
Tuomion numero1481
Laki, lainkohtaPatenttiL 58 §, 60 §
Riidanalaisen patentin numero98483
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)DeLaval International AB (ent. Alfa Laval Agri AB);Finnlacto Oy; Kumijaloste Oy
Osapuolet, vastaaja(t)DeLaval International AB (ent. Alfa Laval Agri AB);Finnlacto Oy; Kumijaloste Oy

(Tiivistelmä 30.04.2004/miia)

DeLaval haki muutosta hovioikeudessa käräjäoikeuden päätökseen vaatien jo tuomitun korvauksen korottamista.

Patentti- ja rekisterihallitus oli myöntänyt (1997) kantajalle suomalaisen patentin nro 98483 keksintöön, jonka nimitys oli ”Imukupin vuoraus – fodring av sugkopp”. Kantajan tuote tuli Suomen markkinoille vuonna 1993. Kantaja tuli tietoiseksi vuonna 1997 siitä, että vastaajista Kumijaloste valmistaa ja Finnlacto myy ja markkinoi kantajan lypsykoneisiin sopivia vuorauskumeja. Patentinloukkauksen johdosta kantaja oli vaatinut käräjäoikeudessa vastaajia lopettamaan riitapatenttia koskevan vuoraus- eli nännikumin valmistamisen ja markkinoinnin sekä maksamaan kantajalle hyvitystä käytöstä ja vahingonkorvausta loukkauksen johdosta yhteensä 455 762,62 + 1 160 540,08 markkaa.

Sekä Kumijaloste että Finnlacto olivat myöntäneet, että heidän valmistamansa ja myymänsä tuote oli saattanut loukata kantajan patenttia, ja he olivat lopettaneet kyseisen tuotteen valmistuksen ja myynnin. Kumijaloste oli maksanut oma-aloitteisesti kantajalle korvauksena 45 716 markkaa, joka oli vuorauskumin valmistuksesta saadun käyttökatteen suuruinen. Finnlacto puolestaan oli maksanut kantajalle 21 165 markkaa, joka oli myydyistä tuotteista kertyneen myyntikatteen suuruinen.

KäO oli määrittänyt kohtuulliseksi korvaukseksi keksinnön hyväksikäyttämisestä 10% Kumijalosteen myyntihinnasta (218 705 markkaa) eli 21 870 markkaa, joka vastaajien oli maksettava yhteisvastuullisesti kantajalle patenttilain 58 §:n 1 momentissa tarkoitettuna kohtuullisena hyvityksenä. Aiemmin kantajalle maksettuja korvauksia KäO ei päätöksessään ottanut huomioon.

Muilta osin KäO oli hylännyt kantajan vaatimukset, sillä se katsoi jääneen näyttämättä, että kantaja olisi kärsinyt muuta vahinkoa kuin vähäisen myyntimenetyksen, jonka tuomittu käyttökorvaus kattoi. Oikeudenkäyntikulut jäivät kunkin asianosaisen itsensä vastattaviksi.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Valittaja DeLaval velvoitettiin korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut.

Alempi oikeusaste

Helsingin käräjäoikeus, 9.6.2000 nro 15040 (98/12054)

Ratkaisun lainvoimaisuusLainvoimainen
Asiasanatpatentinloukkaus, vahingonkorvaus

Share: