(Tiivistelmä 30.04.2004/miia)
LMP ja Lamor valmistavat ja myyvät kumpikin öljyntorjuntalaitteistoja. LMP omistaa patentin nro 70443, joka on myönnetty 1986. Helsingin HO on jo kerran, 25.11.1992 antamassaan lainvoimaisessa tuomiossa vahvistanut, että Lamorin Porin palolaitokselle toimittama öljyntorjuntalaitteisto loukkasi patenttia nro 70443.
Hovioikeudessa osapuolet hakivat muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun.
Käräjäoikeudessa LMP oli vaatinut kanteessaan vahvistettavaksi, että Viron lähialueyhteistyöhankkeisiin ja ekokonversioasiaan liittyvien tavarantoimitusten sisältämät öljynkeräysjärjestelmät sekä Suomen ympäristökeskuksen omistamat öljynkeräysjärjestelmät Nauvon, Emäsalon ja Vaskiluodon öljyntorjunta-aluksissa loukkaavat sen oikeutta patenttiin 70443. Lisäksi LMP oli vaatinut yhteisvastuullisesti hyvityksenä ja vahingonkorvauksena Lamorilta 12 715 524 mk ja valtiolta 700 + 7000 mk kuukaudessa 5.11.1991 lukien.
Lamor oli kiistänyt kanteen väittäen suorittaneensa tuotekehittelyä ja hakeneensa omia patentteja sen jälkeen kun tuomio Poriin toimitetusta öljyntorjuntalaitteistosta annettiin. Lamorin mukaan sen laite vastaa tekniseltä toteutukseltaan tekniikan tason mukaista laitetta, eikä siten loukkaa patenttia 70443. Myös valtio oli kiistänyt laitteiden samanlaisuuden ja todennut, ettei sillä rahoittajana ole ollut sellaista selonottovelvollisuutta, joka johtaisi vastuuseen patentin loukkauksesta. Ekokonversiohanke ei ollut toteutunut.
Käräjäoikeuden mukaan Emäsalon öljynkerääjä oli oleellisilta osilta patentin 70443 mukaisen keksinnön kaltainen ja toteutti patentin 70443 patenttivaatimuksen tunnusmerkit. Emäsalon, Nauvon ja Vaskiluodon kerääjät sekä Viroon toimitetut kerääjät olivat olleet samanlaisia, joten myös ne olivat loukanneet patenttia. Loukkaus oli tahallinen, sillä Lamor oli valmistanut lähes samanlaisen laitteen kuin patenttia loukannut Poriin valmistettu kerääjä. Lisenssikorvaukseksi KäO oli määrännyt aiemman oikeuskäytännön perusteella 4 % myyntihinnasta eli 90 120 mk ja saamatta jääneestä liikevoitosta korvattavaksi muuna vahinkona 10 % liikevoitosta eli 225 300 mk.
KäO oli hylännyt kanteen valtiota vastaan lähialueyhteistyöhankkeiden ja Suomen ympäristökeskuksen omistamien kerääjien osalta kokonaan, sillä valtion selonottovelvollisuus ei ollut edellyttänyt oma-aloitteista tiedon hankintaa, eikä se siten ollut loukannut patenttia. Ekokonversion osalta KäO oli hylännyt kanteen molempia vastaan näytön puutteessa. Lamor määrättiin korvaamaan LMP:n ja LMP valtion oikeudenkäyntikulut.
HO:ssa osapuolet peruuttivat vireillä olleet valituksensa ja ilmoittivat sopimisesta. Asian käsittely jätettiin sillensä.