(Tiivistelmä 27.04.2004/miia)
Purac haki hovioikeudelta muutosta käräjäoikeuden tuomioon ja päätökseen.
Puracille on myönnetty 1983 eurooppalainen patentti (EP-patentti) nro 0039981: Lacthol monohydrate and a method for the production of crystalline lacthol. Laktitoli on sakkaroosia korvaava erityismakeutusaine.
Käräjäoikeudessa Purac oli vaatinut, että Xyrofinille myönnetty patentti nro 83965 julistetaan mitättömäksi. Muun muassa omaan patenttiinsa (0039981) viitaten Purac oli väittänyt, että kannepatentissa selitetyt keksinnöt eivät olleet uusia (uutuudeneste) eivätkä olennaisesti eronneet siitä, mikä oli tullut tunnetuksi ennen patentin hakemispäivää (keksinnöllisyyden puute).
Lisäksi Purac oli vaatinut erillisessä kanteessa, että Xyrofin velvoitetaan esittämään oikeudessa J. A. Kantersin (1990) tekemä Puracin ja Xyrofinin laktitolimonohydraattien vertailututkimuksen raportti, sillä raportin lopputuloksesta seuraisi Xyrofinin patentin mitätöiminen.
Raportin esittämisvelvollisuudesta käräjäoikeus oli todennut, että raportti ei ole OK 17:12 tarkoitettu kirjallinen todiste eikä Xyrofinillä ole velvollisuutta tuoda sitä oikeuteen, jos se ei vapaaehtoisesti sitä tee. Raportilla ei voitu olettaa olevan merkitystä todisteena asiassa, sillä Xyrofinin patentoima aine oli vapaasti tutkittavissa. Asiassa esitetystä kirjallisesta todistuksesta myös ilmeni, että ainetta oli tutkittu ja kokeiltu. KäO hylkäsi kanteen.
Pääasiassa KäO oli katsonut ensinnäkin, ettei EP-patentti ollut uutuudeneste kannepatentille. Muun muassa niiden sulamispisteissä oli huomattava ero, joten kyse oli eri tuotteista. Myös kannepatentin juoksevuus oli osoitus uutuudesta. Lisäksi kannepatentin ja EP-patentin tekniikat olivat valmistus-, prosessi- ja kiteytysteknisesti aivan erilaisia. Kannepatentin menetelmät olivat osoitus uudesta tekniikasta ja keksinnöllisyydestä. Siten kannepatentti oli uusi ja erosi olennaisesti siitä, mikä oli tullut tunnetuksi ennen patentin hakemispäivää. KäO oli hylännyt Puracin kanteen.
Purac valitti hovioikeuteen, mutta vuonna 2002 osapuolet ilmoittivat sopineensa asian, ja Purac peruutti valituksensa. Asia jäi käräjäoikeuden päätöksen ja tuomion varaan.