Tiivistelmä 23.2.2005/Henna
S ja Oy EMI Finland Ab olivat vuonna 1972 tehneet sopimuksen S:n musiikkiesitysten taltioimisesta. S kuoli 1973, jolloin hänen tekijänoikeutensa siirtyivät hänen pojalleen M:lle.
EMI oli (1997) luovuttanut BMG:lle oikeuden julkaista kappaleesta ”Daa-da, daa-da” poimittua S:n lauluosuutta äänikokoelmassa, johon sisällytettiin S:n ja K:n yhteisesitys teoksesta.
Käräjäoikeudessa M oli esittänyt, että yhtiöt olivat loukanneet S:n taloudellisia ja moraalisia oikeuksia esittävänä taitelijana, koska EMI oli luovuttanut ääninauhan BMG:lle ja BMG oli käyttänyt esityksen ääni- ja kuvatallennetta ilman lupaa. BMG oli lisäksi muuttanut tallennettua esitystä ilman lupaa.
KäO oli todennut, että M:lla oli S:n oikeudenomistajana oikeus esittää tekijänoikeuden loukkaukseen perustuvia kannevaatimuksia. S oli luovuttanut (1972) EMI:lle taltioimansa esitykset täydellä omistus- ja käyttöoikeudella. Kysymyksessä oli ollut tekijänoikeuslain 27 §:n 1 momentin mukainen kokonaisluovutus, jonka johdosta S oli menettänyt kaikki taloudelliset yksinoikeutensa tallenteisiin. KäO oli katsonut, että tallenteen käyttö oli ollut sopimuksen ja alalla yleisesti noudatetun käytännön mukaista.
Siltä osin kuin vaatimukset on kohdistettu EMI:iin, KäO oli todennut, että EMI oli sopimuksella luovuttanut äänitteen käyttöoikeuden BMG:lle. Kuvatallenteen BMG oli saanut MTV 3 Oy:ltä. EMI ei ole valmistanut eikä saattanut yleisön saataviin ääni- ja kuvatallenteita.Moraalisten oikeuksien loukkaukseen perustuvat vaatimukset oli hylätty.
Hovioikeudessa M pyysi hovioikeutta vahvistamaan asiassa asianosaisten tekemän sovinnon. HO vahvisti asianosaisten sopimuksen sovinnoksi asiassa.