Patentti- ja rekisterihallitus oli myöntänyt (1995) TR:lle hyödyllisyysmallioikeuden imuvaunun (laite, jolla kerätään energiaturvetta suolta) yhteyteen liitettävään puhdistimeen. Vapolle PRH oli myöntänyt (1998) patentin keksintöön ”Menetelmä ja laitteisto imuvaunun yhteydessä”. Osapuolten välille oli syntynyt riitaa siitä, olivatko nämä laitteet samanlaisia.
Käräjäoikeudessa TR oli vaatinut Vapon patentin julistamista mitättömäksi uutuuden ja keksinnöllisyyden puuttumisen vuoksi. Lisäksi hän oli vaatinut sen vahvistamista, että Vapo valmisti ja myi hyödyllisyysmallia loukkaavia tuotteita. TR:n mukaan Vapoa tuli kieltää jatkamasta hyödyllisyysmallin loukkaamista sekä velvoittaa se suorittamaan vahingonkorvausta.
TR oli kanteessaan kertonut kehittäneensä imuvaunuun liitettävän puhdistinlaitteen, jonka avulla keräämisen yhteydessä ympäristönhaittaa aiheuttanut turpeen pölyäminen oli kyetty poistamaan lähes kokonaan. Hänelle oli myönnetty tähän puhdistimeen hyödyllisyysmalli ennen kuin Vapon keksinnölle patentti. Laitteet olivat TR:n mukaan kaikilta olennaisilta osiltaan samanlaisia. Vapo oli kiistänyt kanteen. Yhtiön mukaan laitteet olivat rakenteeltaan ja toimintaperiaatteiltaan aivan erilaiset. Eroa oli mm. siinä, että TR:n hyödyllisyysmallissa turvepölyä ei kerätty talteen ja se poistui alaspäin avoimesta lieriöstä yhdessä ilman kanssa. Vapon koneessa puolestaan turvepöly kerättiin talteen ja puhdas ilma poistui lieriön yläosan kautta.
KäO oli hylännyt kanteen. Perusteluissaan KäO oli todennut hyödyllisyysmallin ja Vapon rakentaman laitteen ratkaisevan saman pölyongelman. KäO oli kuitenkin katsonut, ettei Vapon laite erilaisen rakenteensa ja toiminnallisuutensa vuoksi ollut loukannut hyödyllisyysmallin yksinoikeutta, vaan se oli ollut uuden teknisen idean konkretisoitunut lopputulos. Kyseessä oli siten ollut kaksi eri keksintöä, joten uutuuden ja keksinnöllisyyden estettä patentille ei ollut.
TR valitti tuomiosta hovioikeuteen. Hän toisti vaatimuksena ja esitti hyödyllisyysmallin suojavaatimuksen määreiden toteutuvan kaikilta osin Vapon tuotteessa. Vähäiset erot hyödyllisyysmallin ja patentoidun keksinnön välillä eivät syrjäyttäneet tätä johtopäätöstä. TR katsoi KäO:n tulkinneen hyödyllisyysmallin suojapiiriä virheellisesti. Vapo vaati valituksen hylkäämistä. HO tutki KäO:n ratkaisun oikeellisuuden, mutta ei löytänyt aihetta sen muuttamiseen, vaan hylkäsi kanteen.
Tiivistelmä 17.7.2007 / Olli