-verkkolehtiTiivistelmä 11.6.2007 / Olli
Muiden rikosten ohella syyttäjä oli vaatinut käräjäoikeudessa L:lle ja P:lle rangaistusta tekijänoikeusrikoksesta.
Vastaajat olivat tuoneet vuosina 1996 ja 1997 maahan ja levittäneet ilman asianomistajina olevien tuottajien suotumusta Euroopan talousalueen ulkopuolelta (ETA) USA:sta sellaisia äänilevyjä, jotka oli ensimmäisen kerran äänitetty laitteelle ETA-valtiossa, mutta joita ei ollut tuottajien suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu Euroopan talousalueella. Vastaajat olivat harjoittaneet toimintaansa ansiotarkoituksessa osakeyhtiömuotoisesti.
Käräjäoikeus oli tuominnut vastaajat tekijänoikeusrikoksesta ja velvoittanut heidät suorittamaan yhteisvastuullisesti ÄKT ry:lle kohtuullisena hyvityksenä 36.412 euroa korkoineen ja muusta menetyksestä 2.240 euroa korkoineen. CD-levyt ja kotelot tuomittiin valtiolle menetetyksi.
L ja P valittivat tuomiosta hovioikeuteen vaatien syytteiden hylkäämistä sekä vapauttamista hyvitys- ja korvausvaatimuksista tai toissijaisesti niiden alentamista.
Hovioikeus mukaan asiassa oli riidatonta, että osa L:n ja P:n maahantuomien äänilevyjen ensimmäisistä äänitallennuksista oli tehty ennen ETA-sopimuksen voimaantuloa (1.1.1994). Tällä hovioikeus ei kuitenkaan katsonut olevan merkitystä, koska tekijänoikeuslain (446/1995) voimaatulosäännöksen perusteella laki (46 §) soveltuu myös sellaisiin suojan kohteisiin, jotka on luotu, tallennettu tai valmistettu ennen lain voimaantuloa ja jotka ovat edelleen suojattuja.
L ja P olivat harjoittaneet äänilevyjen kauppaa ammattimaisesti, joten heidän oli taloudellisesti järkevää pyrkiä ostamaan äänilevyt edullisesti. Kirjallisista todisteista ilmenevien seikkojen perusteella L ja P olivat olleet selvillä tekijänoikeuslain sisällöstä ja ymmärtäneet, ettei Euroopan talousalueella nauhoitettuja äänitteitä voinut rinnakkaistuoda Euroopan unionin ulkopuolelta. L ja P olivat tosin tuoneet maahan myös laillisia äänilevyjä mutta olivat jättäneet tarkistamatta, oliko näiden joukossa ollut sellaisia äänilevyjä, joita ei saanut tuoda maahan. Hovioikeus katsoi L:n ja P:n ottaneen tietoisen riskin tekijänoikeuden loukkaamisesta, ja heidän toimintaansa oli siten pidettävä tahallisena. Hovioikeus tuomitsi sekä L:n että P:n tekijänoikeusrikoksesta ehdolliseen 11 kuukauden vankeusrangaistukseen.
Laittomasti tuotujen cd-levyjen määrä oli epäselvä. Yhteensä USA:sta Suomeen maahantuotuja äänilevyjä oli ollut 19 846 kappaletta, mutta hovioikeus päätyi katsomaan tuottajien oikeuksia loukkaavia äänilevyjä tuodun varmasti maahan 897 kappaletta. Teon hovioikeus katsoi kuitenkin olleen omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa ja vahinkoa loukatun oikeuden haltijoille. Hovioikeus arvioi tekijänoikeuslain (57.1 §) mukaiseksi kohtuulliseksi hyvitykseksi 3 euroa levyä kohden eli yhteensä 2.691 euroa, koska tapauksessa kyse ei ollut piratismista ja levyistä oli jo maksettu Euroopan talousalueen ulkopuolella normaalit käyttökorvaukset. Hovioikeus velvoitti lisäksi L:n ja P:n suorittamaan ÄKT ry:lle tekijänoikeuslain (57.2 §) mukaista korvausta muusta menetyksestä 2.240 euroa korkoineen.
Tapauksen käsittelyn yhteydessä oli esitetty sovitteluvaatimus. Hovioikeus hylkäsi tämän vaatimuksen, mutta alensi L:n ja P:n korvattavaksi tulevaa osuutta ÄKT ry:n oikeudenkäyntikuluista, koska huomattava osa ÄKT ry:n esittämistä rangaistus- ja hyvitysvaatimuksista oli hylätty, eikä näitä vaatimuksia voitu pitää vähämerkityksisinä.