Tiivistelmä 16.6.2008 / tt
AstraZeneca UK Limitedille, joka kuuluu AstraZeneca-konserniin, oli myönnetty suomalainen patentti (1991) ja siihen perustuva lisäsuoja (1996), jotka koskivat keksintöä nimeltä ”Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisten asyylianilidien valmistamiseksi”. Kyseessä on menetelmä, jolla valmistetaan Casodex-nimisen, eturauhassyövän hoitoon tarkoitetun, lääkkeen vaikuttavaa ainetta. AstraZeneca Oy markkinoi konsernin lääkkeitä Suomessa. Avansor Pharma Oy (”Avansor”) on rinnakaisvalmisteiden maahantuontia ja markkinointi harjoittava yritys. Se oli hankkinut myyntiluvat geneerisille bikalutamidilääkkeilleen (Bivacan).
AstraZeneca oli vaatinut käräjäoikeutta asettamaan Avansorille kiellon turvaamistoimenpiteenä. Avansor oli aikonut tuoda Suomen markkinoille rinnakkaisvalmisteensa, joka loukkasi kannepatenttia (vaara-edellytys). Bivacanin valmistamismenetelmälle oli myönnetty patentti Yhdysvalloissa. Bivacanin ja Casodexin patenttivaatimukset olivat tietyiltä kohdin samanlaisia.
Avansor oli kiistänyt väitteet ja vaati kanteen hylkäämistä. Bivacanin valmitusmenetelmä oli eronnut riitapatentin menetelmästä. Patentinloukkaus ei ollut ollut riittävän todennäköinen, jotta turvaamistoimi olisi voitu määrätä (vaade-edellytys). Turvaamistoimen määräämisestä olisi aiheutunut Avansorille kohtuutonta haittaa, kun taas haitta AstraZenecalle ei olisi ollut niin suuri.
KäO oli viitannut KKO:n ratkaisuihin (2003:118, 2000:94, 1998:143), joissa turvaamistoimenpiteen määrääminen ja siitä seuraava ns. oikeuden etukäteisnautinta oli edellyttänyt loukkauksen korkeaa todennäköisyyttä. Loukkauksen todennäköisyyttä ei tässä tapauksessa ollut osoitettu riittävän suureksi. Lisäksi turvaamistoimen määräämisestä olisi ollut Avansorille huomattavasti enemmän haittaa, kuin mitä sen hylkääminen olisi aiheuttanut AstraZenecalle (OK 7:3.2).
AstraZeneca valitti hovioikeuteen ja toisti aiemmin lausumansa. Myös Avansor perusteli kantaansa KäO:ssa esittämänsä mukaisesti.
HO katsoi, että Avansorin lääketuote vastasi AstraZenecan patentoidulla menetelmällä valmistetettua tuotetta sekä kemiallisesti että lääketieteellisesti. Toisaalta samaan lopputuotteeseen oli ollut mahdollista päästä useilla menetelmillä patenttia loukkaamatta. Patentin loukkaus oli siten epävarmaa. Pelkästään yhtiön taloudellinen tila ei ollut riittävä syy arvioida aiheutuvan haitan suuruutta. HO katsoi, toisin kuin KäO, että mahdollisesti aiheutuva haitta oli suurempi AstraZenecalle, kuin mitä se olisi ollut Avansorille. Kuitenkin turvattavaan etuun verrattuna Avansorille olisi aiheutunut kohtuutonta haittaa turvaamistoimen määräämisestä.
Näillä perusteilla HO pysytti KäO:n päätöksen.