Tiivistelmä 3.9.2009 / KaLa
Freelancer-toimittaja oli kirjoittanut vuosina 2000 – 2005 Alma Media Oyj-konserniin kuuluvalle Kauppalehti Oy:lle (Kauppalehti) juttuja ja artikkeleita. Toimittaja ja Kauppalehti olivat sopineet, että toimeksiantosuhteessa noudatettaisiin Viestintätyönantajat VTA ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n 1994 ja 2005 solmimia freelancer-tehtävien toimitus- ja myyntiehtoja soveltuvin osin sekä Suomen Journalistiliitto ry:n freelancereiden palkkiosuosituksia.
Toimitus- ja myyntiehtojen 5 kodan mukaan jos ei toisin sovita, käyttöoikeudet ovat seuraavat: Ostajalla on aineiston ensijulkaisuoikeus ja vapaa käyttöoikeus. Ostajalla on oikeus luovuttaa aineisto edelleen vain, jos luovutuksen kohteena on kustantajan tietovarantoon perustuva uusi tuote toteutus- ja jakelutavasta riippumatta, eikä yksinomaan nimetyn freelancerin tuotanto.
Kauppalehti Oy oli julkaissut kirjoitukset Kauppalehdessä, sen verkkojulkaisuissa ja Extra-liitteessä sekä tallentanut ne sähköiseen tietopankkiinsa. Vuonna 2004 tietopankki oli liitetty osaksi Alma Media Oyj-konserniin kuuluvaa maksullista Suomen Media-arkisto (Media-arkisto) Internet-palvelua. Hakupalvelusta voi hakea artikkeleita kaikista Media-arkistossa osallisena olevien yksittäisten lehtien omista artikkelitietovarannoista.
Toimittaja oli vaatinut, että Helsingin käräjäoikeus velvoittaisi Kuppalehden suorittamaan hyvitystä juttujen ja artikkeleiden tekijänoikeuslain vastaisesta käytöstä. Toimittajan mukaan Kauppalehti oli loukannut freelancer-sopimusta luovuttaessaan teokset edelleen media-arkisto-com tiedonhakupalveluun.
Toimittaja väitti, että osapuolet yleisistä toimitus- ja myyntiehdoista poiketen olivat sopineet, että Kauppalehti saisi vain käyttöoikeuden kertajulkaisuoikeuksin, joka koski fyysistä lehteä, verkkoversiota ja sähköistä arkistoa. Suostumusta aineiston käyttöoikeuden edelleen luovuttamiseen Media-Arkistoon hän ei sen sijaan ollut antanut. Luovuttaminen oli merkinnyt kappaleiden valmistamista sillä Media-Arkistoon oli syntynyt uusi tuote. Tämän julkaisemiseen Kauppalehti olisi tarvinnut toimittajan suostumuksen. Kauppalehti ei ollut maksanut muusta kuin kertajulkaisuoikeudesta.
Kauppalehti oli vastustanut kannetta. Se ei ollut sopinut toimittajan kanssa mistään sovellettavista yleisistä toimitusehdoista tai alalla vallitsevasta kauppatavasta poikkeavasta menettelystä aineiston käyttöoikeuden suhteen. Kauppalehdellä oli näin ollen ollut oikeus edelleen luovuttaa toimittajalta ostamansa aineisto. Luovutus oli tapahtunut siten, että Kauppalehti oli antanut koko oman tietovarantonsa käyttöoikeuden Media-Arkistolle, joka oli kohdistanut asiakkaidensa tekemät haut myös Kauppalehden tietovarantoon. Edelleenluovutuksen kohteena ei ollut ollut ainoastaan toimittajan artikkelit vaan koko Kauppalehden artikkelivaranto. Luovuttamisessa ei ollut tapahtunut kappaleen valmistamista eikä Media-Arkistolle ollut syntynyt uutta tuotetta.
KäO oli todennut osapuolten kertomukset siitä, mitä tekijänoikeuksien luovuttamisesta oli sovittu, olevan ristiriitaisia. Todistelusta oli kuitenkin käynyt ilmi, että Kauppalehdellä juttuja ostettaessa ei ollut tapana käydä yksityiskohtaisia neuvotteluja tekijänoikeuksien siirtymisestä. Tapana ei myöskään ollut käydä läpi VTA ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n freelancer-tehtävien toimitus- ja myyntiehtoja.
KäO oli todennut, että tekijänoikeudessa on vakiintunut tulkintasääntö, jonka mukaan epäselvissä tilanteissa luovutuksen laajuutta tulkitaan tekijän eduksi. Näyttötaakka oli siksi Kauppalehdellä. Koska mainittuja yleisiä toimitus- ja myyntiehtoja ei ollut käyty toimittajan kanssa läpi, ei pelkästään sen, että toimittaja laskuissaan oli viitannut ehtoihin KäO:n mukaan voitu katsoa osoittavan, että hänen tarkoituksena olisi ollut ehtojen 5 kohdan mukaisessa laajuudessa luovuttaa tekijänoikeutensa. KäO huomautti myös, että sopijapuolilla ei ollut ollut tietoa Media-arkiston perustamisesta vielä siinä vaiheessa, kun neuvottelut tekijänoikeuksien siirtymisestä oli käyty.
Näillä perusteilla KäO totesi, että Kauppalehdeltä oli jäänyt näyttämättä, että sillä olisi ollut oikeus luovuttaa edelleen toimittajan kirjoittamat jutut ja artikkelit Media-arkistossa julkaistavaksi. Kauppalehti Oy oli näin menetellessään loukannut toimittajan tekijänoikeuslain 2 §:n mukaista yksinoikeutta. KäO oli velvoittanut Kauppalehden suorittamaan toimittajalle hyvitystä tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin nojalla.
Kauppalehti valitti Helsingin hovioikeuteen ja vaati KäO:n tuomion kumoamista ja kanteen hylkäämistä. Myös toimittaja valitti hovioikeuteen ja vaati hänelle maksettavaksi tuomitun hyvityksen korottamista.
HO totesi, että kun toimittaja itse laskuissaan oli viitannut yleisiin toimitusehtoihin, oli lähdettävä siitä, että toimittaja oli ollut tietoinen myös ehtojen sisällöstä. Näin ollen ehtojen tuleminen osaksi sopimusta ei ollut edellyttänyt enää sitä, että ehtojen sisältö olisi tullut Kauppalehden toimesta vielä selvittää toimittajalle.
Näillä perusteilla HO katsoi, että Kauppalehdellä oli ollut yleisten toimitusehtojen mukainen oikeus luovuttaa toimittajalta ostamansa aineiston jos kyse oli kustantajan tietovarantoon perustuvasta uudesta tuotteesta. Esitetyn näytön perusteella oli kuitenkin jäänyt epäselväksi, mitä käsitteellä tarkoitetaan. HO tuli siihen lopputulokseen, että koska Media-arkiston käyttöliittymällä haetaan tietoa useiden lehtien arkistoista, edelleenluovutuksessa ei ollut ollut kysymys kustantajan tietovarantoon perustuvasta uudesta tuotteesta. Tulkintaa tuki myös tekijänoikeuden luovutussopimusten suppea ja tekijänoikeusmyönteinen tulkinta. Kauppalehti oli siten yleisten toimitusehtojen 5 kohdan vastaisesti luovuttanut kysymyksessä olevat tietovarantonsa käyttöoikeuden Media-arkistolle.
HO totesi vakiintuneen oikeuskäytännön (KKO 1996:43, KKO 1999:8) osoittavan, että tekijänoikeuslain 28 §:n mukaisen edelleenluovutuskiellon rikkominen ei yksin synnytä hyvitysvelvollisuutta. Vastuun edellytyksenä on tekijän taloudellisten oikeuksien loukkaus.
HO totesi Media-arkiston olevan hakupalvelu, joka on etsinyt annetut hakukriteerit täyttävät artikkelit Media-arkistoon liitettyjen lehtien sähköisistä tietokannoista. Haku on tapahtunut jokaisen lehden omasta sähköisestä arkistosta. Artikkelien avaamisen yhteydessä on avattu yhteys nimenomaan lehden omaan sähköiseen arkistoon.
Näiden seikkojen perusteella HO katsoi, että avaamisen yhteydessä myös se lehti, jonka artikkelista on kysymys, osallistuu artikkelin yleisön saataville saattamiseen. Tilanne oli siksi erilainen kuin mainituissa KKO:n ratkaisuissa, jossa edelleenluovutettu teos oli siirtynyt kokonaan pois luovuttajan vaikutuspiiristä. HO:n mukaan Kauppalehti oli edelleenluovutusoikeuden loukkauksella loukannut myös toimittajan tekijänoikeuslain 2 §:n mukaisia taloudellisia oikeuksia.
HO katsoi, että Kauppalehti oli hyvitysvastuussa ainoastaan kielletystä edelleenluovutuksesta sekä siihen liittyvästä tekijänoikeudellisesti merkityksellisestä käytöstä, jonka ei voida katsoa sisältyneen toimittajalle maksettuihin palkkioihin. Hyvityksen määrän arvioinnissa tuli myös ottaa huomioon, että edelleenluovutus oli tapahtunut konsernin sisällä ja artikkelien käyttö estetty asian riitauduttua. Toimittajan artikkeleihin oli kohdistunut vain kymmenkunta hakua ennen niiden poistamista Media-arkistosta. HO:n mukaan Journalistiliiton palkkiosuosituksia ei siksi voitu ottaa lähtökohdaksi hyvityksen määrän arvioinnissa.
Hovioikeus alensi Kauppalehden tekijänoikeuslain 57 §:n 1 mom. mukaisena hyvityksenä maksettavaa määrää. Muilta osin HO ei muuttanut KäO:n tuomiota.