Tiivistelmä 15.6.2010 / IAL
Teknowarelle oli myönnetty suomalainen patentti FI 86024 keksinnölle ”kunnonvalvontajärjestelmä merkki- ja turvavalojärjestelmää varten”. Keksinnön tarkoitus oli seurata järjestelmän toimintakuntoa ja antaa tarvittavat hälytykset joko valaisimien tai varavirtalähteen toiminnan ollessa puutteellinen.
Planray oli vaatinut tämän patentin mitättömäksi julistamista vedoten siihen, ettei patentti eronnut olennaisesti ennestään tunnetusta tekniikasta. Planrayn mukaan patenttivaatimus 1 vastasi sanatarkasti estejulkaisusta L1 tunnettua ratkaisua lukuun ottamatta vaatimuksen johdannon yhtä sanaa ”valotasoa”, joka oli korvattu sanalla ”toimintakuntoa”.
Teknoware oli vaatinut kanteen hylkäämistä vedoten siihen, että riitapatentin mukainen keksintö mahdollisti kiertokyselyn kaikkien valaisimien toimintakuntoon liittyen ja myös yksittäisen valaisimen kunnon aktiivisen kyselemisen turvavalojärjestelmän normaalin toiminnan yhteydessä. Estejulkaisussa L1 ei ollut esitetty mitään tapaa tai mahdollisuutta kyselyiden suorittamiseen, kahdensuuntaiseen signalointiin tai valaisimien yksilölliseen tunnistamiseen.
Planray oli luopunut pääkäsittelyn yhteydessä vaatimasta Teknowaren patentin mitättömäksi julistamista puuttuvan uutuuden vuoksi.
Käräjäoikeus oli todennut, että alan keskimääräiselle ammattimiehelle ei olisi ollut ilmeistä päätyä samanlaiseen ratkaisuun Teknowaren riitapatentin patenttivaatimusten mukaisesti, vaikka tällä olisi ollut käytössään kaikki kanteessa yksilöidyt estejulkaisut L1, L2, L3 ja L4. Näistä estejulkaisu L1 edusti oikeuden mukaan lähintä tunnettua tekniikkaa. Tämä oli todettu myös Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnossa. Sen mukaan riitapatentin patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö erosi estejulkaisun L1 mukaisesta ratkaisusta sen vuoksi, että Teknowaren riitapatentissa valaisinyksikkö ilmoitti keskusyksikölle valotasoa mittaavan anturinsa mittausarvon. Estejulkaisussa L1 valvontalaite puolestaan antoi signaalin, joka sisälsi tarkastuksen tuloksen ”virheetön toiminta” tai ”vika”.
Vedoten myös teknillisen alan asiantuntijoiden lausuntoon käräjäoikeus totesi, että riitapatentin mukainen järjestelmä mittasi valaisimien kuntoa kun taas estejulkaisun L1 mukaiset valvontalaitteet ilmaisivat valaisinjärjestelmän komponenttien vikaantumisen. Riitapatentin mukainen tiedonsiirto oli osoitteellista ja pakettipohjaista ja se pohjautui keskusyksikön valaisinyksikölle tekemiin kyselyihin. Estejulkaisussa ei taas ollut käytetty osoitteellista kyselyä, sillä siinä jokaiselle valvontalaitteelle oli oma signaalijohtimensa, jonka välityksellä valaisimen tila välitettiin tarkastuslaitteelle ja esitettiin näyttölaitteella.
Näistä syistä käräjäoikeus oli hylännyt Planrayn kanteen. Syyksi oikeus oli maininnut erityisesti sen, että valvontayksiköiden mittausperiaatteiden muuttaminen ja sellaisen ohjelmiston toteuttaminen turvavalokeskuksessa sijaitsevaan keskusyksikköön, jonka avulla voitiin asetella valaisinkohtaiset hälytysrajat valotasolle ja suorittaa valaisinyksiköiden testaamista sekä antaa tarvittaessa hälytyksiä, olisi edellyttänyt alan keskivertoammattimieheltä niin paljon keksinnöllisyyttä, että riitapatentin mukaiseen ratkaisuun päätyminen ei olisi ollut ilmeistä tapauksen estejulkaisujen perusteella.
Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden päätöksen.