-verkkolehtiTiivistelmä 14.6.2011/TH
Nokia Oyj (Nokia) oli vaatinut Helsingin käräjäoikeudelta, että Suomessa voimassa olleet Medion AG:n (Medion) kansainväliset rekisteröinnit LIFE (nro 718 093), LIFETEC (714 041) ja LIFE-SAT (739 535) kumotaan niiden tavaroiden ja palveluiden osalta, joille merkkejä ei oltu Suomessa käytetty viimeisen viiden vuoden aikana ilman hyväksyttävää syytä.
Kantajan mukaan vastaaja ei ollut käyttänyt tavaramerkkejä Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana, eikä käyttämättömyydelle ollut hyväksyttävää syytä. Nokia katsoi, että vastaaja oli menettänyt yksinoikeutensa tavaramerkkeihin tavaramerkkilain 26 §:n 2 momentin perusteella. Kantajan mukaan kyseisessä lainkohdassa säädetty viiden vuoden määräaika alkaa siitä päivästä, jona PRH:n rekisteröintimenettely on lopullisesti päättynyt, eli päivästä, jona tavaramerkkilain 20 §:n 2 momentin mukainen kahden kuukauden väiteaika on päättynyt ilman väitettä. Tapauksessa PRH:n menettely päättyi 15.9.2002, eikä väitteitä oltu tehty, joten viiden vuoden määräaika oli kulunut jokaisen tavaramerkin osalta ennen kanteen vireilletuloa 19.9.2007.
Medion vastusti kannetta tavaramerkin LIFE osalta ja vaati ensisijaisesti, että kanne hylätään ennenaikaisena. Vastaajan käsityksen mukaan viiden vuoden ajanjakso tulee lukea siitä hetkestä, kun kansainvälistä rekisteröintiä koskeva asia on päättynyt WIPO:ssa kuulutettavaan lopulliseen päätökseen. WIPO kuulutti lopullisen päätöksen 20.3.2003, joten vastaajan mukaan viiden vuoden ajanjakso ei ollut päättynyt kanteen tullessa vireille. Lisäksi Medion katsoi käyttäneensä tavaramerkkiä LIFE Suomessa markkinoimalla ja myymällä tuotteita vuodesta 2002 lähtien. Tavaramerkkien LIFETEC ja LIFE-SAT osalta vastaaja myönsi kanteen oikeaksi.
KäO viittasi päätöksensä perusteluissa yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisuun C-246/05, jossa tuomioistuin totesi rekisteröintimenettelyn päättymisen ajankohdan olevan määritettävissä kussakin jäsenvaltiossa voimassa olevien menettelysäännösten perusteella. Pohjoismaisessa oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa viiden vuoden määräajan on katsottu alkaneen kulua rekisteröintimenettelyn päättymisestä, eli Suomessa siitä päivästä, jolloin kahden kuukauden väiteaika on umpeutunut tai päivästä, jona mahdolliset väitteet on lainvoimaisesti ratkaistu. PRH:ssa 15.7.2002 kuulutettua tavaramerkin LIFE rekisteröintiä vastaan ei oltu tehty väitettä, joten KäO katsoi viiden vuoden määräajan alkaneen 15.9.2002.
KäO totesi lisäksi, että tavaramerkin käyttöpakkoa koskeva vaatimus edellyttää oikeuskäytännön ja -kirjallisuuden mukaan markkinoimista tavaramerkin haltijan liiketoiminnan laajuuden edellyttämässä määrässä. KäO katsoi kokonaisarvioinnin perusteella, ettei vastaaja ollut näyttänyt käyttäneensä tosiasiallisesti LIFE-tavaramerkkiä Suomessa viiden vuoden määräaikana. KäO hyväksyi Nokian kanteen kokonaisuudessaan.
Medion valitti päätöksestä Helsingin hovioikeuteen, joka hyväksyi KäO:n perustelut viiden vuoden ajanjakson kohdistumisesta. HO totesi yhteisöjen tuomioistuimen päätöksen C-416/04 perusteluihin vedoten, että tavaramerkin käyttö on tosiasiallista eritoten silloin, kun käytöllä pyritään luomaan tai säilyttämään markkinat näille tavaroille ja palveluille, eikä käyttö ole pelkästään tavaramerkin säilyttämiseen tähtäävää näennäistä käyttöä. Hovioikeus ei nähnyt vastaajan esittämän näytön perusteella aihetta arvioida LIFE-tavaramerkin käyttöä toisin kuin KäO oli tehnyt.
Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden päätöksen.