Novartis AG ja Novartis Finland Oy (Novartis) olivat vaatineet käräjäoikeutta kieltämään Orifarm Generics A/S:ä ja Orifarm Generics Oy:tä (Orifarm) loukkaamasta Novartiksen suomalaista patenttia nro 89165 ja lisäsuojatodistusta nro 153 (kannepatentti) valmistamalla, tarjoamalla tai saattamalla vaihdantaan patenttia loukkaavalla menetelmällä valmistettuja rivastigmiini-lääkevalmisteita. Orifarm vastusti kieltoa ja kiisti vaade-edellytyksen täyttymisen, sillä sen tuotteet oli valmistettu eri menetelmällä kuin mitä kannepatentti koski. Käräjäoikeus piti riittävän todennäköisenä, että muunneltukin menetelmä loukkaisi patenttia, ja määräsi haetun kiellon ja 500.000 euron suuruisen uhkasakon.
Orifarm valitti hovioikeuteen ja vaati turvaamistoimihakemuksen hylkäämistä sillä perusteella, että sen käyttämä menetelmä ei loukannut kannepatenttia ja turvaamistoimesta aiheutuisi sille peruuttamatonta haittaa. Novartis vaati valituksen hylkäämistä ja piti menetelmien eroja alan ammattimiehelle epäolennaisina ja merkityksettöminä.
Hovioikeus tutki ensin, täyttyykö ns. vaade-edellytys, eli onko Novartis näyttänyt patentinloukkauksen tapahtumisen todennäköiseksi. Hovioikeus totesi riidatonta olevan, että osapuolten valmistusmenetelmissä oli eroja. Riitaista oli se, ovatko menetelmät silti ekvivalentteja. Hovioikeus katsoi olevan todennäköisempää, että loukkaus on käsillä kuin että sitä ei ole. Vaade-edellytys täyttyi.
Vaara-edellytyksen osalta hovioikeus viittasi käräjäoikeuden perusteluihin, joissa todettiin olevan riidatonta, että Orifarm oli tuomassa loukkaavaksi väitettyä tuotettaan markkinoille. Näin ollen vaaraedellytys täyttyi.
Hovioikeus hylkäsi valituksen ja pysytti käräjäoikeuden päätöksen.
(JR)