HO 22.5.2013 nro 1445

Instanssin nimiHO
Instanssin kaupunkiHelsinki
DiaarinumeroS 12/118
Ratkaisun päivämäärä22.5.2013
Tuomion numero1445
Laki, lainkohtapatenttilaki 2§, patenttilaki 52§, patenttilaki 53b§
Riidanalaisen patentin numeroFI 101335
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)TeliaSonera Finland Oyj
Osapuolet, vastaaja(t)Papst Licensing GmbH & Co KG

Ladybird Innovations Oy (nykyinen Papst Licensing GmbH & Co KG) esitti Helsingin KäO:lle pyynnön suomalaisen patentin FI 101335 rajoittamisesta. Rajoitukset vastaavat EPO:n hyväksymää vaatimusasetelmaa ja ehdotetut rajoitukset vastasivat eurooppapatentin EP 0 885 532 B1 muutettua muotoa. KäO totesi, etteivät riitapatenttiin esitetyt rajoitukset muuttaneet patenttivaatimusten sisältöä eivätkä tehneet patenttijulkaisua epäselväksi. KäO katsoi myös, etteivät rajoitukset sisältäneet mitään sellaista, mitä ei ole alkuperäisessä patenttihakemuksessa eikä riitapatentin suoja-alaa ole myöskään rajoituksilla laajennettu. Rajoittamista koskevat pyyntö täyttää siis patentin rajoittamiselle EPC 138 artiklassa sekä patenttilain 53 b §:ssä asetetut edellytykset, joten KäO hyväksyi patentin rajoittamista koskevan pyynnön.

TeliaSonera Finland Oyj (TeliaSonera) vaati, että hovioikeus kumoaa käräjäoikeuden päätöksen ja julistaa patentin FI 101335 mitättömäksi. TeliaSonera esitti, etteivät käräjäoikeuden määräämät rajoitukset patenttiin olleet patenttilain 53b §:n vaaditulla tavalla aitoja, sillä osa rajoituksista vain selvensi vaatimuksia. TeliaSoneran mukaan riitapatentilta myös puuttuu patenttilain 2§:n 1 momentin edellyttämä uutuus ja keksinnöllisyys, sillä samankaltainen ratkaisu oli esitetty aiemmin sekä WO-julkaisussa että EP-julkaisussa.

Ratkaisussaan HO katsoi, että tehdyt rajoitukset kokonaisuutena supistavat patentin suojapiiriä. Keksinnön kuvaus ei ollut alun perin epäselvä, joten Papst ei ole pyrkinyt rajoituksilla selventämään aiempaa kuvausta. Aihetta rajoituksen muuttamiseen ei siten ole. Uutuutta arvioitaessa otetaan huomioon patenttivaatimus kokonaisuudessaan. Lähtökohtaisesti uutuudenesteen voivat muodostaa vain patentissa kuvatun keksinnön kanssa täysin samankaltaiset aikaisemmin tunnetuksi tulleet ratkaisut. Vertailussa otetaan huomioon vain tekniset piirteet. Keksinnön yhdenkin teknisen piirteen puuttuessa tai erotessa aikaisemmasta ratkaisusta, on patenttia pidettävä patenttilain 2§:n vaatimalla tavalla uutena. Uutuusarvioinnissa ei ole sallittua yhdistää eri ratkaisuja ja tietolähteitä toisiinsa. HO katsoi, että riitapatentissa esitetty ratkaisu täytti uutuuden vaatimuksen.

Patenttilain 2§:n mukaan patentin tulee myös olennaisesti erota siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää. Ellei patentti ole keksinnöllinen tulee se patenttilain 52§:n perusteella julistaa mitättömäksi. Se, onko ehdotettu ratkaisu keksinnöllinen, ratkaistaan arvioimalla, olisiko alan ammattimies todella päätynyt väitetyn tekniikan tason mukaiseen ratkaisuun. Yhdistelmäkeksintöjen osalta ratkaisevaa on, olisiko alan ammattimies ryhtynyt patentissa ehdotettujen eri suoritusmuotojen yhdistämiseen. Hovioikeus totesi, että alan ammattimiehelle on ilmeistä yhdistää WO-julkaisussa esitetyt suoritusmuodot, sillä eri suoritusmuodoissa oli viitattu toisiinsa. Siten riitapatentti ei täyttänyt keksinnöllisyyden vaatimusta ja oli mitätön. (AL)

Alempi oikeusaste

Helsingin KäO:n päätös nro 8747, annettu 17.2.2012 sekä Helsingin KäO:n päätös nro 31083, annettu 19.8.2011.

Ratkaisun lainvoimaisuusLainvoimainen. KKO ei myöntänyt valituslupaa (päätöksen numero 2424, diaarinumero S2013/585, antopäivä: 26.11.2014). Päivitetty 8.12.2014 MO.
Asiasanatkeksinnöllisyys, patenttivaatimukset, uutuus

Share: