-verkkolehtiKantajat vaativat ensisijaisesti, että HO määrää Bark Boat Music Oy:n kanssa solmitut, kantajien sävelteoksia koskevat kustannussopimukset purettaviksi. Toissijaisesti kantajat vaativat, että HO määrää mainitut kustannussopimukset päättymään kohtuullisen ajan kuluessa, sekä velvoittaa vastaajan 40.000 euron sakon uhalla toimittamaan kantajille Musiikinkustannussopimusten 13.11.1981 yleisten ehtojen 19 §:n mukaisen tilityksen.
Kantajien mukaan Bark Boat Music Oy oli rikkonut kustannussopimuksia edellä mainittujen yleisten ehtojen 30 §:n mukaisesti muun muassa jättämällä tilitykset suorittamatta, suorittamalla korvauksia myöhässä ja virheellisesti sekä jättämällä teosten nuotit julkaisematta sovitussa ajassa. Valittajien mukaan nämä sopimusrikkomukset olisivat oikeuttaneet sopimusten purkuun. Sopimukset oli myös määrättävä purettaviksi oikeustoimilain säännösten nojalla, koska vastaaja oli käyttänyt hyväkseen kantajien alisteista asemaa. Kantajat olivat luulleet, että kustannussopimukset olivat edellytys sävelteosten julkaisemiselle äänitallenteella. Sopimukset olisi joka tapauksessa tullut määrätä päättymään kohtuullisen ajan kuluessa OikTL 36 §:n perusteella.
Bark Boat Music Oy (vastaaja) vaati valituksen hylkäämistä. Vastaajan mukaan sopimusten purkamiseen ei ollut perusteita sopimusvelvoitteiden loukkaamisen perusteella, koska kantajat olivat omilla toimillaan ja passiivisuudellaan hyväksyneet sopimussuhteessa noudatetut käytännöt. Sopimuksia ei tulisi purkaa OikTL säännösten nojalla, koska kantajat olivat jo aikaisemmin tehneet kustannussopimuksia. Myös kantajien vaatimus sopimusten määräämisestä päättymään vuoden kuluessa oli vastaajan kannalta kohtuuton.
KO oli purkanut kustannussopimukset kahden teoksen osalta, koska vastaaja ei ollut julkaissut näiden teosten nuotteja kustannussopimusten mukaisessa määräajassa. Muilta osin KO hylkäsi kanteen.
HO totesi, että kantajat olivat toimineet kustannussopimusten mukaisesti noin 20 vuoden ajan, ja vedonneet niiden pätemättömyyteen vasta vuonna 2010. HO katsoi KO:n tavoin, etteivät kantajat olleet vedonneet sopimusten pätemättömyyteen kohtuullisessa ajassa, ja hylkäsi vaatimuksen sopimusten pätemättömyydestä. HO katsoi, että vaikka vastaaja ei ollut täyttänyt sopimusvelvoitteitaan koskien muun muassa tilitystä, sopimusten purkaminen estyi sen johdosta, että kantajat eivät olleet reklamoineet tästä vastaajalle kohtuullisessa ajassa. Kustannussopimusten kohtuullistamiseen ei myöskään ollut perusteita.
KO oli hylännyt kantajien vaatimuksen vastaajan velvoittamisesta antamaan sakon uhalla tilitys, koska kantajat olivat huomauttaneet tästä vasta vuonna 2010. HO katsoi, toisin kuin KO, että kantajat eivät olleet kokonaan menettäneet oikeutensa vaatia sopimuksen noudattamista tilityksen osalta, vaikka kantajat olivat jo menettäneet oikeutensa vedota tähän sopimusrikkomukseen sopimuksen purkuperusteena. Passiivisuutensa johdosta kantajat olivat kuitenkin menettäneet oikeutensa vaatia tilitystä koko yli 20 vuoden sopimussuhteen ajalta. HO katsoi, että kantajilla oli oikeus vaatia tilitystä kohtuullisena pidettävältä ajanjaksolta, jollaisena oli pidettävä ajanjakso vuodelta 2005 alkaen.
HO velvoitti vastaajan 10.000 sakon uhalla toimittamaan kantajille Musiikinkustannussopimusten yleisten ehtojen 19 §:n mukaisen tilityksen vuosilta 2005–2011. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu.
(HG)