Papst Licensing GmbH & Co KG (kantaja) vaati, että hovioikeus kumoaa käräjäoikeuden päätöksen, ja vahvistaa TeliaSonera Finland Oyj:n (vastaaja) loukanneen kantajan suomalaista patenttia FI 101335. Lisäksi kantaja vaati hovioikeutta kieltämään vastaajaa riittävän sakon uhalla jatkamasta tai toistamasta loukkausta käyttämällä patentin mukaista menetelmää ja tietoliikennejärjestelmää, tai tarjoamasta menetelmää tai tietoliikennejärjestelmää käytettäväksi. Kantaja vaati vastaaja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut, sekä asian palauttamista käräjäoikeuteen korvauskysymysten käsittelyä varten.
Riitapatentin kohteena oli puhelinyhteyden muodostusmenetelmä ja tietoliikennejärjestelmä. Keksinnöllä tarjotaan tilaajalle mahdollisuus hyödyntää kauko- ja ulkomaanpuheluiden kilpailua automatisoimalla halvimman operaattorin valinta. Käräjäoikeuden (KäO) mukaan kannepatentin keksinnön tarkoituksena on välttää verkkoa kuormittavat pollaussoitot, saada operaattoreiden hintatiedot riippumattomista lähteistä ja valita halvin tai varmin operaattori tilaajan viestin välittäjäksi. Vastaajan roaming-järjestelmässä tekninen ongelma oli löytää ulkomailta toimiva, riittävän laadukas ja vähän kuormitettu matkapuhelinverkko, jolla on edullisin yhteistyösopimus vastaajan kanssa. Kannepatentissa palvelutietoja ovat ulkomaisilta operaattoreilta saadut puheluiden hinta, yhteyden laatu ja yhteyden kuormitus. Vastaaja puolestaan käyttää verkon valintaan PLMN-listaa, jossa mahdolliset kilpailevat operaattorit on asetettu suosituimmuusjärjestykseen. KäO:n mukaan vastaajan PLMN-listajärjestykseen vaikuttavat voimakkaasti imagosyyt, eikä puheluyhteyden valintaa ratkaise halvin hinta. KäO totesi, ettei operaattorien hinta ole sama kuin käyttäjien maksama hinta, jota kannepatentissa pyritään optimoimaan. Näillä perustein KäO katsoi, ettei vastaajan roaming-järjestelmä toteuta kannepatentin itsenäisten patenttivaatimusten tunnuspiirteitä ja kanne on hylättävä.
Osapuolten välisessä patenttia koskevassa mitättömyyskanteessa (S 12/118) HO oli katsonut tuomiollaan nro 1445, ettei riitapatentti FI101335 täytä keksinnöllisyyden vaatimusta, ja julistanut sen mitättömäksi. Korkein oikeus päätti antamallaan päätöksellä nro 2424 olla myöntämättä Papstille valituslupaa, joten hovioikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi.
Kantaja peruutti valituksensa asiassa. Valitus jäi sillensä, ja asia käräjäoikeuden tuomion varaan. (MK)