-verkkolehtiAsiassa oli kyse yrityssalaisuuden rikkomisesta ja teollisoikeusrikoksesta. KO:ssa syyttäjä vaati TT:tä rangaistukseen syytekohdassa 1 ensisijaisesti mallin rekisteröintiä koskevan siirtokirjan väärennyksestä ja toissijaisesti kuvatelineen mallin kavalluksesta. Syytekohdan 2 mukaan TT oli oikeudettomasti ilmaissut Happy Print Oy:lle (Happy Print) kuuluvia yrityssalaisuuksia, mm. malleja, suunnitelma- ja piirustustiedostoja ja piirustusohjelmia myymällä ja markkinoimalla samanlaisia malleja heti Happy Printin kanssa päättyneen agenttisopimuksen jälkeen. Syytekohdan 3 mukaan TT on syyllistynyt teollisoikeusrikokseen loukkaamalla rekisteröityjä seinäkkeiden ja pöytien malleja sekä rekisteröityä Eco Display –tuotemerkkiä. KO hylkäsi syytteen kohdan 1 osalta, mutta luki syyksi kohdat 2 ja 3 ja tuomitsi TT:lle 50 päiväsakkoa. TT valitti HO:een.
TT vaati, että syyte hylätään kohtien 2 ja 3 osalta. Hänen mukaansa syytteen teonkuvaus oli niin epätäsmällinen, että syytesidonnaisuus ei ollut täyttynyt. Kohdan 2 osalta TT esitti, ettei ollut voinut syyllistyä yrityssalaisuuden rikkomiseen, koska syytteessä tarkoitetut tiedot eivät olleet yrityssalaisuuksina pidettäviä tietoja. TT:lla oli ollut sopimuksen perusteella oikeus hyödyntää hallussaan olevia tietoja. Kohdan 3 osalta TT ei ollut voinut syyllistyä teollisoikeusrikokseen yhteisömallien osalta, koska rangaistavuus edellytti kansallisen mallioikeuden loukkausta. TT ei myöskään ollut menetellyt tahallisesti eikä teko ollut omiaan aiheuttamaan huomattavan taloudellisen vahingon vaaraa Happy Printille.
Syyttäjä vaati, että valitus hylätään. Syyttäjä on tarkistanut syytteitä siten, että TT:n kohdan 2 toimet olivat kohdistuneet myös Happy Printin Suomessa rekisteröityyn malliin 20090227 ja TT oli kohdassa 3 loukannut syytteessä mainitun kahden yhteisömallioikeuden lisäksi kyseistä mallioikeutta. Happy Print vaati, että valitus hylätään; sen suunnitelma- ja leikkaustiedostot kuuluivat yrityssalaisuuden piiriin.
HO katsoi, että kyse on sallitusta syytteen tarkistamisesta ja syyttäjä on voinut tehdä lisäykset. Syyttäjän teonkuvaukseen tekemästä lisäyksestä huolimatta kyse on alkuperäiseen syytteeseen nähden samasta teosta, joka voidaan vain kerran arvioida tuomioistuimessa. HO katsoi, että syytteet on yksilöity siten, että syytteessä väitetty teko erottuu kaikista muista rikoksista ja TT:lla on ollut mahdollisuus asianmukaisesti puolustautua syytettä vastaan.
HO katsoi selvitetyksi, että TT on luovuttanut ja käyttänyt hyväkseen Happy Printin yrityssalaisuuksina pidettäviä yksityiskohtaisia leikkuutietoja. Ne sisältäneet suunnitelma- ja piirustustiedostot ovat kuuluneet Happy Printille eikä TT:lla ole osapuolten välisen sopimuksen tai muullakaan perusteella ollut oikeutta niitä luovuttaa edelleen ja käyttää hyväkseen. HO katsoi, että TT:n on agenttisopimuksen perusteella täytynyt ymmärtää, että suunnittelun perusteella saadut tiedot kuuluivat yksin Happy Printille. TT:n menettely on ollut tahallista.
HO katsoi, että TT on tahallaan hankkiakseen taloudellista hyötyä itselleen ja NDP-yhtiölle sekä Happy Printiä vahingoittaakseen oikeudettomasti ilmaissut Happy Printin yrityssalaisuuksiin kuuluneita tietoja, jotka hän oli saanut tietoonsa osapuolten välisen agenttisopimuksen perusteella. Tämä tapahtui teettämällä tietoja hyväksi käyttäen samanlaisia tuotteita sekä markkinoimalla niitä omille asiakkailleen NDP:ssä. TT on syyllistynyt yrityssalaisuuden rikkomiseen.
HO viittasi mallioikeuslain 38 §:ään, jonka mukaan mallioikeuden loukkaajaa ei saa tuomita rangaistukseen ennen rekisteröintipäivää tehdystä loukkauksesta. HO totesi, että väitetty mallioikeuden loukkaus oli tapahtunut ennen rekisteröintiä eikä siitä siten voida tuomita rangaistukseen.
HO totesi, että RL 49:2 §:n soveltaminen edellyttää sanamuotonsa mukaan sitä, että loukkaus on mallioikeuslain säännösten vastaista. Yhteisömalliasetuksen mukainen yhteisömalli on kansallisesta rekisteröinnistä erillinen suojajärjestelmä eikä asetus sisällä rikosoikeudellisia määräyksiä. Vaikka asetukseen sisältyy määräyksiä yhteisömallin rinnastamisesta kansalliseen malliin, niistä ei voi tehdä johtopäätöstä, että se rinnastuisi kansalliseen malliin myös rikosoikeudellisessa suhteessa.
HO totesi, että rangaistavuuden arvioinnissa on keskeinen merkitys laillisuusperiaatteella (RL 3:1 § 1 mom.), jonka mukaan rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. HO katsoi tämän edellyttävän, että RL 49 luvun 2 §:ää on tulkittava sen sanamuodon mukaisesti ja rangaistavaa voi olla vain mallioikeuslaissa säädetyn kansallisen mallioikeuden suojan loukkaaminen. Syyte on hylättävä myös tällä perusteella väitetyn yhteisömallioikeuden loukkaamisen osalta.
HO hylkäsi kohdan 3 syytteen teollisoikeusrikoksesta kokonaan ja syytteen kohdan 2 osittain siten, että TT oli syyllistynyt yrityssalaisuuden rikkomiseen vain suunnitelma- ja piirustustietojen osalta. HO alensi sakkorangaistusta 50 päiväsakosta 20 päiväsakkoon.
(VS)