Kysymyksessä oli vahingonkorvauskanne, joka koski turvaamistoimihakemuksien seuraamuksia (OK 7:12). Kantajien emoyhtiö Ranbaxy Laboratories Limited oli Intian suurin lääkeyhtiö, joka on perustettu 1961. Molemmat vastaajat ovat osa Pfizer-yritysyhtymää, joka oli maailman johtavia tutkimustoimintaa harjoittavia yrityksiä.
Atorvastatiini oli Pfizerin tuotenimellä Lipitor markkinoima veren rasvojen, kolesterolin ja triglyseridien tasoja alentavan lääkkeen vaikuttava aine. Pfizerille oli 1995 myönnetty atorvastatiinikalsiumin valmistusmenetelmää koskenut suomalainen patentti, joka oli rauennut 2009. Patentti oli todettu mitättömäksi Helsingin KO:n tuomiolla 18.6.2010 (ratkaisun nro 23820). HO ei muuttanut ratkaisua (HO 2012:1394). Pfizerille oli 2007–2009 välisenä aikana myönnetty useita turvaamistoimia, joilla Ranbaxy-yhtiöitä oli kielletty loukkaamasta edellä mainittua patenttia. Pfizer oli pannut täytäntöön ainoastaan UK Limitediin ja Pharma AB:hen kohdistuneen turvaamistoimen. Lipitor oli vuoden 2005 myydyin lääke Suomessa.
Käräjäoikeus oli antanut päätöksen varsinaisesta turvaamistoimesta 2008. Tämä takia Ranbaxy ei voinut tuoda Suomen markkinoille omaa atorvastatiini-valmistettaan ennen kuin Pfizerin patentti oli rauennut 2009. Ranbaxy oli vaatinut nyt käräjäoikeudelta, että vastaajat velvoitetaan suorittamaan korvauksena heille Pfizerin turvaamistoimista ja niiden täytäntöönpanoista aiheutuneista vahingoista 23.722.279,20 euroa viivästyskorkoineen.
Pfizer oli vaatinut, että käräjäoikeus hylkäisi vahingonkorvausvaatimukset kokonaisuudessaan ja vahvistaisi 2008 antamansa turvaamistoimipäätöksen mukaisesti ulosottoviranomaiselle asettaman vakuuden vapauttamisen ja palauttamisen Pfizerille. Pfizer oli vastauksessaan myöntänyt turvaamistointen tarpeettomuuden, mutta kiistänyt vahingonkorvausvaatimukset määrällisesti.
OK 7:11 mukaan hakijan, joka on tarpeettomasti hankkinut turvaamistoimen, on korvattava vastapuolelle turvaamistoimesta ja sen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko. Kantaja on velvollinen näyttämään toteen vahingon sekä syy-yhteyden. Kantajan on näytettävä, miten hän olisi toiminut vallitsevissa olosuhteissa, jos turvaamistointa ei olisi haettu eikä myönnetty ja mistä ajankohdasta lähtien vahinkoa voidaan katsoa syntyneen. Vahingonkorvausvastuu OK 7:11 perusteella on oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä tulkittu niin, että kysymys on tuottamuksesta riippumattomasta ankarasta vastuusta eli hakija ei voi vapautua vastuusta vedoten siihen, että hän on toiminut vilpittömässä mielessä ja kaikella huolellisuudella.
Käräjäoikeus oli arvioinut OK 17:6 mukaisesti Ranbaxyn Pfizerin aiheettomasta turvaamistoimimenettelystä kärsimäksi vahingoksi menetettynä liikevoittona 16.450.000 euroa. Käräjäoikeus oli velvoittanut vastaajat suorittamaan 16.507.504,76 euroa viivästyskorkoineen kantajille OK 7:11 mukaisena vahingonkorvauksena. Pfizerin korvausvelvollisuus asiassa nousee yli ulosottoviranomaiselle asetetun vakuuden, joten KO hylkäsi tämän vakuuden vapauttamisen. Muilta osin käräjäoikeus oli hylännyt vaatimukset.
Hovioikeus muutti tuomiota alentamalla suoritettavan vahingonkorvauksen määrän 231.104,76 euroon viivästyskorkoineen. Hovioikeus jätti tutkimatta vaatimuksen ulosottoviranomaiselle asettaman vakuuden vapauttamisesta. Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu. (KT)