Alko Oy (jäljempänä Alko) oli vaatinut mm., että käräjäoikeuden (KO) välituomio kumotaan ja hovioikeus (HO) vahvistaa Osaühing Aldar Eestin (jäljelmänä Aldar) loukanneen Alkon rekisteröityjä tavaramerkkejä sekä toiminimeä Alko Oy käyttämällä verkkotunnusta superalko.ee ja tunnusta SUPER ALKO Suomeen suunnatussa alkoholin myynnissä ja markkinoinnissa sekä Suomessa jaetuissa markkinointimateriaaleissa. Aldar oli vastavalituksessaan vaatinut, että tietyt KO:n tuomiossa tutkitut oikeuskysymykset käsitellään uudestaan ja vahvistetaan aiemman tuomion perusteluista poikkeava johtopäätös.
KO totesi mm. asiassa esitettyjen tutkimusten perusteella, että Alko on Suomessa laajalti tunnettu tavaramerkki, ja että tunnus SUPER ALKO on vakiintunut siinä kohderyhmässä, jonka tietoisuudella on asiassa merkitystä (ne henkilöt, jotka tuovat alkoholijuomia Virosta Suomeen). KO:n mukaan tunnusta SUPER ALKO ja tavaramerkkiä Alko käytetään samojen tavaroiden (alkoholijuomien) myyntiin, ja Aldarin käyttämään kaupalliseen tunnukseen SUPER ALKO sisältyy sellaisenaan Alkon toiminimen ydinosa ja sille rekisteröity tavaramerkki. Siten SUPER ALKO on sekoitettavissa tavaramerkkiin ja toiminimen ydinosaan Alko, joten TMerkkiL 6 §:n 1 momentissa säädetyt suojan edellytykset täyttyvät. KO:n mukaan tapaukseen soveltuu myös TMerkkiL 6 §:n 2 momentti laajalti tunnetuista tavaramerkeistä, sillä merkkien samankaltaisuuden aste aiheuttaa niiden välille mielleyhtymän. KO kuitenkin totesi, että Alkon on täytynyt olla tietoinen Aldarin kaupallisista tunnusmerkeistä ainakin syyskuun puolivälistä 2010 lähtien, mutta se nosti kanteen vasta vuonna 2013. KO:n mukaan Alko on sallinut vastaajan käyttävän tunnusta SUPER ALKO, joten se on passiivisuutensa takia menettänyt TMerkkiL:in perustuvan kielto-oikeutensa 9 §:n perusteella. KO hylkäsi Alkon kanteen.
HO:n mukaan asiassa oli ensin kysymys siitä, onko tunnusta SUPER ALKO käytetty elinkeinotoiminnassa Suomessa. Oikeuskirjallisuuteen ja EUT:n oikeuskäytäntöön viitaten HO totesi, että elinkeinotoiminnassa käyttämisen kriteeri täyttyy, kun merkkiä käytetään taloudellisen hyödyn saamiseen tai menekin lisäämiseen tähtäävässä kaupallisessa toiminnassa. Aldarin verkkosivujen kautta on ollut mahdollista tilata ja maksaa tuotteita ennakkoon, mikä merkitsee HO:n mukaan pyrkimystä edistää Aldarin palveluiden myyntiä suomalaisten kuluttajien keskuudessa. Lisäksi tunnusta SUPER ALKO on käytetty Baltic Guide ja Tallinn this Week -julkaisuissa, joita on ollut saatavissa Suomessa Helsingin satamissa. HO:n mukaan tunnuksen käyttö verkkosivuilla ja Suomessa jaettavissa lehdissä merkitsee tunnuksen käyttämistä elinkeinotoiminnassa Suomessa.
Tunnuksen SUPER ALKO vakiintumisen osalta HO lausui mm., että kohderyhmänä on pidettävä kaikkia alkoholijuomia käyttäviä täysi-ikäisiä suomalaisia. KO:n kannasta poiketen HO katsoi, etteivät Aldarin esittämät kaksi markkinatutkimusta sellaisenaan tai yhdessä muun todistelun kanssa muodosta riittävää näyttöä tunnuksen vakiintumisesta Suomessa. Näiden tutkimusten luotettavuutta vähentävinä seikkoina HO otti huomioon sen, että toinen niistä oli tehty Suomesta saapuneille matkustajille Virossa ja toinen internetin välityksellä esittäen Aldarin tunnus vastaajille kysymyksen yhteydessä. Kyseisen palvelun laaja kohderyhmä olisi edellyttänyt vahvempaa selvitystä tunnettuudesta, joten HO totesi, ettei tunnus SUPER ALKO ole vakiintunut Aldarin tavaramerkiksi Suomessa.
HO totesi olevan riidatonta, että Alko on Suomessa laajalti tunnettu tavaramerkki, ja Alkon ja Aldarin tunnukset tarkoittavat samoja palvelulajeja, eli alkoholin vähittäismyyntipalveluita. Tunnukset Alko ja SUPER ALKO eroavat toisistaan ainoastaan termin ’’super’’ osalta, jota pidetään yleisesti käytettynä, heikosti erottamiskykyisenä laatusanana. Myöskään termiä ’’alko’’ ei voida HO:n mukaan pitää sellaisenaan erottamiskykyisenä. Termin pitkäaikainen käyttö ja Alkon monipoliasema Suomen alkoholimarkkinoilla ovat kuitenkin johtaneet siihen, että se on muodostunut laajalti tunnetuksi ja varsin erottamiskykyiseksi tunnukseksi. Näillä perusteilla HO totesi, että keskivertokuluttaja voi erehtyä luulemaan tunnuksella SUPER ALKO markkinoitujen palveluiden olevan peräisin Alkolta. Siten tunnusta SUPER ALKO ja Alkon tavaramerkkejä ja toissijaista tunnusta on pidettävä toisiinsa sekoitettavina, joten Alkolla on oikeus saada kielletyksi tunnuksen käyttö Suomessa.
Aldar oli esittänyt, että sillä on hyväksyttävä syy tunnuksen SUPER ALKO käyttämiselle tarjoamansa palvelun kuvailemiseksi. HO:n mukaan Aldarin palveluiden käyttötarkoituksen tai ominaisuuksien kuvaileminen ei edellytä nimenomaan sanan ’’alko’’ käyttöä, vaikka se liittyy alkoholin vähittäismyyntipalveluihin. Aldarilla ei voida katsoa olevan hyväksyttävää syytä tunnuksen käyttämiselle Suomessa.
Alkon passiivisuuden osalta HO lausui, ettei TMerkkiL 9 §:ää voida soveltaa, koska se on todennut, ettei tunnus SUPER ALKO ole vakiintunut tavaramerkiksi Suomessa.
Alko oli vaatinut määrättäväksi TMerkkiL 41 §:n nojalla, että kaikki loukkaavat markkinointi- ja mainosmateriaalit ja muu vastaava, myös sähköisessä muodossa oleva materiaali muutetaan tai tuhotaan Aldarin kustannuksella. HO katsoi, että Aldarin on järjestettävä verkkotunnuksen superalko.ee käyttö siten, ettei sen kautta voida Suomesta käsin päästä verkkosivulle, joka loukkaisi Alkon tavaramerkkioikeuksia. HO korosti, että Aldarilla on silti oikeus käyttää samaa tunnusta muussa liiketoiminnassaan, joka ei suuntaudu Suomeen. Markkinointi- ja mainosmateriaalin osalta HO katsoi olevan riittävää kieltää Aldaria vastaisuudessa käyttämästä tunnusta SUPER ALKO sen ilmoituksissa ja mainoksissa Baltic Guide ja Tallinn this Week -lehdissä.
HO vahvisti, että Aldar on loukannut Alkon rekisteröityjä tavaramerkkejä ja toiminimeä käyttämällä verkkotunnusta superalko.ee ja tunnusta SUPER ALKO Suomeen suunnatussa alkoholin myynnissä ja markkinoinnissa. HO kumosi KO:n välituomion ja palautti asian KO:een Alkon hyvitystä ja vahingonkorvausta koskevien vaatimusten käsittelemiseksi.
(SY)