Sonera Oyj:lle oli 28.11.1997 myönnetty patentti nro 100 442 keksintöön ”Menetelmä ja järjestelmä puheluiden ohjaamiseksi televerkossa”. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) oli hylännyt Helsingin Puhelin Oyj:n väitteen ja pysyttänyt patentin voimassa muutetussa muodossaan patenttilain 25 §:n 3 momentin nojalla.
Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta oli kumonnut PRH:n päätöksen patenttilain 25 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla. Valituslautakunta oli katsonut, että patenttivaatimuksissa mainitut ITUP- ja ISUP-protokollat, sekä GSM-järjestelmä eivät käyneet ilmi perusasiakirjoista. Myös selitykseen oli valituslautakunnan käsityksen mukaan tehty perusasiakirjoista ilmenemättömiä lisäyksiä. Uutuuden ja keksinnöllisyyden osalta valituslautakunta piti keksintöä kuitenkin patenttilain asettamien edellytysten mukaisena.
Sonera Oyj oli lisännyt korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO) osoittamaansa valitukseen uudet patenttivaatimukset ja uuden selityksen. KHO hyväksyi yhtiön valituksen ja palautti asian PRH:lle uudelleen käsittelyä varten. Perusteluissaan KHO katsoi, että Sonera Oyj oli poistanut kiistanalaiset patenttivaatimukset ja selityksen kohdat, joten patentti ei enää käsittänyt patenttilain 25 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamaa estettä sen voimassapysyttämiselle.