Tiivistelmä 9.4.2010 / smh
Patentti- ja rekisterihallitus oli (2005) katsonut, että Hilti Aktiengesellschaftin kansainvälinen rekisteröinti punaiselle värille (Pantone C32) ei koske Suomea. Rekisteröintiä oli haettu luokissa 6 (eräänlaiset metalliset säilytyskotelot), 7 (työkalut) ja 20 (ei-metalliset säilytyskotelot). Vain punaisesta väristä muodostuva merkki oli vailla erottamiskykyä, eikä hakija ollut osoittanut merkin tulleen erottamiskykyiseksi käytön perusteella.
Yhtiö oli valittanut valituslautakuntaan, joka oli hylännyt valituksen (2008) ja pysyttänyt PRH:n päätöksen. Hakija ei ollut yksin käyttänyt merkkiä niin kauan ja laajalti, että se olisi muodostunut erottamiskykyiseksi.
Yhtiö valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vaati sitä kumoamaan valituslautakunnan päätöksen. Tavaramerkin ”hiltinpunainen” väri on ollut käytössä lähes kolmekymmentä vuotta yhtiön käsityökalujen ja niiden säilytyskoteloiden tunnuksena, ja se on rakennusalan ammattilaisten yleisesti tuntema. Tästä yhtiö esitti Rakennusliiton edustajan lausunnon. Rakennusalan ammattilaiset yhdistävät värin tiettyyn alkuperään, Hiltiin. Hakemus koskee vain erittäin suppeaa työkaluryhmää, poravasaroita, joista yhtiön myyntiosuus koko maassa oli vuonna 2003 lähes 40 prosenttia. Käyttönäyttönä yhtiö esitti poravasara- ja kombivasaraesitteitä vuosilta 1969-2000 sekä tuoteluettelot ja myyntilukutiedot 2000-luvun alusta.
Valituslautakunta lausui, ettei kohdeyleisö välttämättä miellä väriä sellaisenaan tavaramerkiksi. Muiden elinkeinonharjoittajien oikeutta käyttää värejä ei tulisi kohtuuttomasti rajoittaa. Haettu merkki on tavanomainen punaisen sävy, jota käytetään sähkötyökaluissa ja säilytyskoteloissa, eikä sitä mielletä yksinomaan haltijan tuotteiden merkiksi. Tuotekuvastot osoittavat vain, että väriä on käytetty tuotteissa. Myös sana HILTI on tuotteissa näkyvästi, joten kohderyhmä ei tunnista niitä yksinomaan värin perusteella. Myyntilukutiedot tai yhden henkilön todistus eivät riitä osoittamaan erottamiskykyä.
KHO katsoi, että kun otetaan huomioon PRH:n ja sen valituslautakunnan päätösten perustelut, niissä mainitut oikeusohjeet ja KHO:ssa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, valituslautakunnan päätöksen muuttamiseen ei ole aihetta.
Näillä perusteilla KHO hylkäsi valituksen.