Metso Paper Inc. oli hakenut patenttia keksintöön ”rainanmuodostusosa ja menetelmä monikerrosrainan valmistamiseksi”. Keksintöön oli 15.1.2008 myönnetty patentti nro FI 118605. PRH oli patenttiL 25 §:n 2 momentin nojalla hylännyt Vaahto Oy:n patenttia vastaan tekemän väitteen ja pysyttänyt patentin voimassaolon. Väitteen perustaksi väitteentekijä oli asettanut julkaisut D1 (FI 821393 A), D2 (US 6592715 B2) ja D3 (FI 5055 B). PRH:n päätöksen perusteluiden mukaan väitepatentti koski paperi- tai kartonkikoneen rainanmuodostusosaa, joka on tarkoitettu monikerroksisen rainan valmistukseen, ja menetelmää monikerroksisen paperi- ja kartonkirainan valmistamiseksi.
PRH:n mukaan julkaisu D2 edusti lähinnä tekniikan tasoa. Julkaisusta ei ilmennyt, että keksinnössä saataisiin aikaan pulseeramaton vedenpoisto niin kuin väitepatentissa. Julkaisusta ei myöskään ilmennyt väitepatentin kannalta olennaista toista kuitukerroksen tulokulmaa. Julkaisuissa D1 ja D3 esitettiin kaksoisviirakoneita, joilla valmistetaan yksikerroksista rainaa. Julkaisuissa vedenpoistokenkä ei toiminut väitepatentissa esitetyllä tavalla huopautuskenkänä. Lisäksi viiran tulokulmalla ei ollut samanlaista merkitystä kuin väitepatentissa. D1 ja D3 julkaisuissa myöskään ei ollut osoitusta pulseerattomasta vedenpoistosta. PRH oli todennut, että julkaisuissa D1-D3 esitetyt kuviot ovat kaavakuvioita, joita ei ole tarkoitettu mittapiirustuksiksi. Niistä ei voitu varmuudella sanoa, että patenttivaatimuksissa 1 ja 13 määritetty tulokulma olisi tullut tunnetuksi näistä julkaisuista.
PRH:n mukaan itsenäisten patenttivaatimusten kohteet 1 ja 13 olivat uusia. Ne eivät olleet alan ammattimiehelle ilmeisiä ja ne erosivat olennaisesti julkaisuissa D1-D3 tunnetusta tekniikasta. Julkaisuissa D1 ja D2 käsiteltiin erityyppisiä rainanvalmistusmenetelmiä ja niissä esitetyt ongelmat ratkaisuineen poikkesivat olennaisesti toisistaan. Itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 13 kohteet eivät olleet alan ammattimiehelle ilmeisiä julkaisujen D2 ja D1 yhdistelmän perusteella ja erosivat olennaisesti julkaisuista D1 ja D2 tunnetusta tekniikasta. Koska itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 13 kohteet ovat uusia ja keksinnöllisiä, myös epäitsenäisten vaatimusten 2-12 ja 14-18 kohteet olivat uusia ja keksinnöllisiä.
PRH:n valituslautakunta oli hylännyt Vaahto Oy:n valituksen ja pysyttänyt PRH:n päätöksen lopputuloksen. Valituslautakunnan perusteluiden mukaan julkaisun D2 mukainen monikerrosrainan muodostusosa on pitkälti samanlainen kuin väitepatentissa. Julkaisuista D1 ja D3 ei ilmennyt väitepatentin mukaisen pulseeraamattoman vedenpoiston ja loivan tulokulman hyödyntäminen kuitukerrosten yhteen liittämisessä. Julkaisusta D4 ei ilmennyt veden poisto huopauskengällä, jonka kansi on varustettu pulseeraamattoman vedenpoiston aikaansaavilla aukoilla eikä toisen kuitukerroksen tulokulma. PRH:n valituslautakunnan mukaan alan ammattihenkilölle ei ollut ilmeistä lähteä etsimään ratkaisua monikerrosrainan kuitukerrosten yhteenliittämisongelmiin yksikerrosrainan valmistuksesta, minkä vuoksi yksikerrosrainakoneista tunnettu tekniikka ei ole selvästi ja yksikäsitteisesti sovitettavissa monikerrosrainakoneisiin. Väitepatentin mukainen keksintö oli uusi ja erosi olennaisesti D1-D4 mukaisesta tekniikasta eikä julkaisujen tekniikan yhdistäminen ollut ilmeistä alan ammattihenkilölle.
Vaahto Oy vaati, että KHO kumoaa valituslautakunnan päätöksen ja myönnetyn patentin. Sen mukaan valituslautakunnan ratkaisu on virheellinen ja perustuu vääriin päätelmiin. Sen mukaan alan ammattimiehelle on selvää, että kaksoisviirakoneissa ja niiden rainanmuodostusosissa on tyypillisesti mahdollista tehdä joko yksikerroksista tai monikerroksista rainaa. Pulseeraamattoman veden poisto oli perusteeton ja epäolennainen tunnusmerkki itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Kaikki patenttivaatimuksien 1 ja 13 tunnusmerkit ovat tunnettuja alan ammattimiehelle joko julkaisuista D1 ja D2 tai ainakin itsestään selviä. Pulseeraavan vaikutuksen välttäminen tai mukaanotto on pelkkä tapauskohtainen valintakysymys, eikä siihen siten voi liittyä mitään keksinnöllisyyttä. Yhtiön mukaan keksintö ei täytä patenttilain vaatimuksia keksinnöllisyyden osalta.
PRH:n valituslautakunta totesi lausunnossaan, että pulseeraamaton vedenpoiston merkitys on perusteltu viitepatentin selityksessä. Koska julkaisuissa D1 ja D2 ei varsinaisesti ole kysymys kuitukerrosten yhteen liittämisestä, alan ammattihenkilöille ei ole ilmeistä lähteä etsimään ratkaisua monikerrosrainan kuitukerrosten yhteenliittämisongelmiin yksikerrosrainan valmistuksesta, minkä vuoksi yksikerrosrainakoneista tunnettu tekniikka ei ollut selvästi ja yksikäsitteisesti sovitettavissa monikerrosrainakoneisiin. Metso Paper Inc. yhtyi selityksessään siihen, mitä valituslautakunta oli lausunnossaan esittänyt. Lisäksi yhtiö huomautti, että julkaisu D1 ei selvästi ja yksikäsitteisesti esittänyt sellaisia yksikerrosrainakoneen ominaispiirteitä, jotka julkaisun D2 mukaiseen monikerrosrainakoneeseen siirrettyinä johtaisivat keksinnön mukaiseen ratkaisuun.
Vaahto Oy totesi vastaselityksessään, että väitepatentin mukainen pulseeraamattoman vedenpoisto ja loiva tulokulma ilmenevät D1:stä ja D2:sta. Patenttivaatimuksen 1 ja 13 mukainen ratkaisu on alan ammattimiehelle ilmeinen D2:n ja D1:n yhdistelmän perusteella ottaen huomioon samalla sen, mikä D4:n perusteella on ilmeistä monikerrosrainan ja yksikerrosrainan koneiden samankaltaisuudesta.
KHO hylkäsi valituksen ja pysytti PRH:n valituslautakunnan päätöksen. (SL)