PRH oli 30.4.2012 osittain hylännyt valittajan hakemuksen tavaramerkin VALIORESEPTIT rekisteröinnistä. Rekisteröinti oli hyväksytty luokkien 35 ja 38 palvelujen osalta mutta hylätty luokkien 9 ja 43 osalta. Hakemus oli osittain hylätty luokan 41 osalta. PRH:n mukaan tavaramerkki oli näiltä osin ilman erottamiskykyä. Merkki ilmaisi tavaroiden ja palveluiden lajia, laatua ja käyttötarkoitusta, eikä VALIO-merkin hyväksyminen mukaan laajalti tunnettujen merkkien luetteloon tiettyjen elintarvikkeiden osalta osoittanut, että kyseessä oleva merkki VALIORESEPTIT olisi erottamiskykyinen myös kysymyksessä olevien tavaroiden ja palveluiden osalta. Hakija ei myöskään ollut osoittanut, että haettu merkki olisi tullut erottamiskykyiseksi käytön johdosta.
Kantaja oli valittanut PRH:n valituslautakuntaan, josta asia oli siirretty markkinaoikeuden käsiteltäväksi Patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain kumoamisesta annetun lain voimaanpanosta annetun lain 2 §:n nojalla.
MAO oli hylännyt valituksen ja pysyttänyt PRH:n päätöksen. MAO:n mukaan tavaramerkissä esiintyvä sana valio tarkoitti ryhmänsä parhaisiin kuuluvaa yksilöä, kun taas sanan resepti ymmärrettiin tarkoittavan ruoanvalmistusohjetta. Valio-sanaa voitiin tässä yhteydessä ymmärtää viittaavan reseptien laatuun. MAO oli katsonut asiassa olevan kiistatonta, että tavaramerkki VALIO on laajalti tunnettu ja merkitty PRH:n laajalti tunnettujen tavaramerkkien luetteloon tiettyjen elintarvikkeiden osalta luokissa 29 ja 32. MAO oli kuitenkin todennut, ettei VALIO-tavaramerkin mainetta, arvostusta ja vahvaa erottamiskykyä kyseisten tavaroiden osalta voitu ottaa huomioon tai ulottaa haettuun merkkiin VALIORESEPTIT, jonka rekisteröinti koski erilaisia tavaroita ja palveluita. MAO oli myös viitannut KHO:n ratkaisuun 790/2014 jossa KHO oli todennut että tavaramerkki VALIO KEITTOKIRJA ei ollut erottamiskykyinen. MAO oli katsonut, että haettu merkki ilmaisi kyseessä olevien tavaroiden ja palvelujen lajia, laatua ja käyttötarkoitusta. MAO oli hylännyt valituksen toteamalla että haettu merkki ei ollut erottamiskykyinen.
Kantaja valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vaati asian palauttamista PRH:een merkin VALIORESEPTIT rekisteröintiä varten.
KHO pysytti MAO:n päätöksen.
(HG)