Langh Shipille oli myönnetty Suomessa patentti nro 107903, joka koski menetelmää ja järjestelyä kelojen kuljettamiseksi laivalla ja kelapidintä, joka oli tarkoitettu käytettäväksi kelan kuljetustelineenä laivakuljetuksessa. Langh Shipille oli rekisteröity myös hyödyllisyysmalli nro 5127.
Langh Shipin mukaan Flinter ja Wijnne olivat vuoden 2002 alusta aloittaneet teräksen kuljettamisen Torniosta Hollantiin, jossa toiminnassa mainitut yritykset käyttivät Langh Shipille myönnettyä patenttia ja hyödyllisyysmallia ja loukkasivat Langh Shipin oikeuksia. Langh Ship vaati oikeudenkäymiskaari 7:3:n mukaista kieltoa loukata patenttiaan tai hyödyllisyysmalliaan.
KO oli todennut, että mainitun pykälän soveltaminen edellyttää vaade- ja vaaraedellytyksen täyttymistä. Todennäköisyysnäytön arvioinnin lähtökohdaksi KO otti sen, että hakijalla oli voimassa oleva patentti ja rekisteröity hyödyllisyysmallioikeus. KO katsoi hakijan tehneen oikeutensa olemassaolon sinänsä todennäköiseksi. KO:n mukaan turvaamistoimenpiteen myöntäminen ei merkinnyt sellaista vastapuolten kannalta peruuttamatonta olosuhteiden muutosta, joka ei olisi ollut korjattavissa. KO myönsi turvaamiskiellon.
Flinter ja Wijnne valittivat HO:hon. Ne vetosivat patenttilain 5 §:ään, jonka mukaan siinäkin tapauksessa, että laivoissa käytetyt rakenteet olisivat loukanneet Langh Shipin patenttia ja hyödyllissyysmallia, voitiin näitä rakenteita käyttää esteettä ulkomaisessa aluksessa aluksen tarpeisiin, kun alus tilapäisesti, säännöllisessä liikenteessä tai muuten tuli Suomeen.
HO katsoi, että edellytyksiä turvaamistoimenpiteen myöntämiselle ei ollut ja kumosi KO:n tuomion.
Langh Ship sai valitusluvan KKO:een ja vaati, että HO:n tuomio kumotaan ja asia jätetään KO:n tuomion varaan.
PRH oli 27.3.2003 Flinterin ja Wijnnen väitteen johdosta kumonnut Langh Shipin patentin nro 107903 sillä perusteella, ettei se täyttänyt patenttilain 2 §:n edellytyksiä. KKO:n mukaan Langh Ship ei ollut näyttänyt todennäköiseksi, että sillä olisi patenttiin perustuva oikeus.
PRH oli kumonnut hyödyllisyysmalli nro 5127:n osittain, mutta pysyttänyt sen voimassa Langh Shipin täsmennettyjen suojavaatimusten mukaisena. Flinter ja Wijnne vetosivat siihen, etteivät teräksen kuljetukseen käytetyt laivat loukkaa rakenteeltaan Langh Shipin hyödyllisyysmallia. Vaikka ne näin tekisivät, ei kyseessä ole hyödyllisyysmallin loukkaus, koska hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain 4 §:n nojalla keksintöä voidaan käyttää hyödyllisyysmallioikeuden estämättä ulkomaisessa aluksessa aluksen tarpeisiin, kun alus tilapäisesti, säännöllisessä liikenteessä tai muutoin tulee Suomeen.
KKO hylkäsi Langh Shipin valituksen ja pysytti HO:n tuomion voimassa.
(EL)